Kanta-Häme

Ja tulostimesta putkahti pyörä

 

Loppuiko juusto? Tulevaisuuden kodissa ei tarvitse vaivautua pikkuasioiden vuoksi ostoksille, vaan 3D-tulostin pyöräyttää näppärästi uuden juuston, kunhan tykötarpeet vain löytyvät kotoa.
Mitä ihmettä? Niinpä, tätä kummastelee myös Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö, tekniikan lisensiaatti Jukka Tuomi.
 
– 3D-tulostamiseen liittyy aika paljon hypeä, mutta myös väärinkäsitystä siitä, että harrastajakäyttöön tarkoitetuilla edullisilla laitteilla pystyisi tekemään esimerkiksi tarve-esineitä, Tuomi sanoo.
 
Hänen tiedossaan ei ole sellaista teknologiaa tai sovellusta, joiden avulla käyttökelpoisten tarve-esineiden – juustosta puhumattakaan – valmistus kotona onnistuisi. Yksinkertaisten kappaleiden, esimerkiksi kännykkätelineen valmistaminen kyllä onnistuu. 
 
– Toki sellaisia laitteita on olemassa, joilla voidaan tehdä teknisestä muovista kestäviä osia tai metallista koneenrakennukseen sopia osia. Tosin tällaiset laitteet maksavat vähintään kymmeniätuhansia euroja, teollisuudessa tyypillisesti satojatuhansia euroja.
 
Lääketieteessä esimerkiksi valmistetaan huippusovellusten avulla jo nyt jopa hammaskruunuja, -siltoja ja titaani-implantteja.
 
Kehitystyötä tekevät myös suomalaiset, sillä esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on mukana EU-komission rahoittamassa kymmenien miljoonien eurojen tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on valmistaa keinoihoa esimerkiksi lääketestausta varten. Keinoihon valmistuksessa taas on tarvittu teknologiaa, jonka avulla on voitu keinoverisuonia.
 
Ensin tarvitaan malli
 
Että se siitä sitten?
 
Edistynyttä tekniikkaa on, mutta se ei hinnan takia ole tavallisen ihmisen saavutettavissa? Eikä sitä juustoakaan taida tulostamalla saada.
 
3D-tulostustekniikkaan on perehdytty Aalto-yliopiston lisäksi myös mm. Soveltossa, ICT-osaamisen keskuksessa. Yritys myös järjestää aiheesta koulutuksia.
 
Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi kuulostaa aavistuksen Tuomea optimistisemmalta uudesta tekniikasta puhuessaan. Linturi uskookin, että tekniikka mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi pienten varaosien valmistamisen kotosalla.
 
Toistaiseksi esteenä on vielä se, että vain harva valmistaja on laittanut tuotteistaan 3D-malleja verkkoon, vapaasti saataville. Ilman 3D-mallia tulostaminen ei onnistu. Tosin nyt markkinoille on tulossa skannereita, joiden avulla 3D-mallien luominen ainakin yksinkertaisista esineistä onnistuu.
 
Kotona varaosia ei kuitenkaan välttämättä ryhdytä itse tekemään, sillä tekeminen vaatisi, aikaa vaivaa ja harrastuneisuutta. Esineet myös vaativat usein pientä viimeistelyä ja esimerkiksi pinnoitusta ennen kuin ne ovat valmiit käyttöön. Mutta oma pieni bisneksensä tästä saattaisi hyvinkin kehkeytyä. Bisneksen puoleen kallistuu myös Jukka Tuomi.
 
– En usko, että tämä kovin nopeasti menisi kotien harrastevalmistuksesta siihen, että kotona tehtäisiin tarve-esineitä, Tuomi sanoo.
 
Jukka Tuomi taas uskoo, että kolmiulotteinen tulostustekniikka kuuluu vielä pitkään vain teollisuuteen. Varaosien hän uskoo jatkossakin tulevan suoraan valmistajalta.
 
– Jos taas osat toimitetaan jotenkin paikallisesti valmistettuina, ne toimitetaan esimerkiksi kauppakeskuksista tai muista vastaavista, koska tarvittava teknologia on niin kallista, ettei sitä koteihin kannata hankkia.
 
Kotikokeiluissa piilee riski
 
Suomen pienvalmistusyhdistyksen puheenjohtajana toimivalla Jukka Tuomella on mielessään varoituksen sana.
 
– Kehotan harkitsemaan hyvin tarkkaan, jos 3D-laitteilla ryhdytään tekemään kotona sellaisia osia, jotka ovat turvallisuuskriittisiä. Missään tapauksessa ei pidä ryhtyä tekemään sellaisia osia kuin esimerkiksi pyöräilykypärän kiinnityssolki rikkoutuneen tilalle, Tuomi painottaa.
 
Alkuperäiset tuotteet ja niiden osat ovat läpäisseet hyvinkin tarkan testauksen ja valvonnan, mikä kotona valmistettuilta osilta tietenkin puuttuu. Toistaiseksi onnettomuuksia ei ole sattunut, mutta alalla riski tiedostetaan. (HäSa)