Kanta-Häme Hämeenlinna

Jäähallin rakenteet syynätään Hämeenlinnassa – Helmikuussa tiedetään, missä kunnossa Pohjantähti-areena on

"Keskeinen kysymys on, kuinka pitkä elinkaari tällä kiinteistöllä on", sanoo Liikuntahallien toimitusjohtaja.
Finnish Consulting Groupin projektipäällikkö Kimmo Kontiainen (vas.) ja projekti-insinööri Mikko Ahlfors katselivat jään tasolta Rinkelinmäen jäähallin katon liimapuukaaria, joista Ahlfors lähti nosturilla ottamaan näytteitä. Kuva: Riku Hasari
Finnish Consulting Groupin projektipäällikkö Kimmo Kontiainen (vas.) ja projekti-insinööri Mikko Ahlfors katselivat jään tasolta Rinkelinmäen jäähallin katon liimapuukaaria, joista Ahlfors lähti nosturilla ottamaan näytteitä. Kuva: Riku Hasari

Jäälle ajettu nosturi vei Finnish Consulting Groupin Mikko Ahlforsin Pohjantähti-areenan kattoon maanantaina.

Hän teki mikroporauksia hallin liimapuukaariin. Samalla tarkistetaan, ettei puuhun ole päässyt laho eikä kosteutta katon kautta.

Ennen vuodenvaihdetta jäähallin betoniperustuksista otettiin näytteet ja hallin sisätiloissa tehtiin laserkeilaus.

Se on mittaustapa, jossa rakenteista saadaan lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulotteista niihin koskematta.

Tietoa kaikkien mittausten tuloksista saadaan helmikuun aikana.

– Keskeinen kysymys on, kuinka pitkä elinkaari tällä kiinteistöllä on ajatellen korjauksia, joita on edessä joka tapauksessa. Tässä selvitetään, kuinka laajamittaisia korjaukset ovat, Hämeenlinnan Liikuntahallit oy:n toimitusjohtaja Tuire Pöyhiä kertoo.

– Talotekniikkaan liittyvää koneiden ja laitteiden uusimista on edessä joka tapauksessa. Se on aina helpompaa ja järkevämpää toteuttaa niin kauan kuin rakenteet ovat kunnossa.

Pöyhiä ei lähde tässä vaiheessa lähteä arvuuttelemaan rakenteiden kuntoa, vaan haluaa odottaa rauhassa asiantuntijoiden tulokset ja arviot.

– Tämän kiinteistön tila on keskeinen asia selvittää myös uutta areenaa silmälläpitäen.

Lue myös: Hämeensaaren areenaa suunnitteleva yhtiö tunnustaa: Hanke toteutuu vain, jos kaupunki toimisi päävuokralaisena (15.1.2021)

Tällä Pöyhiä viittaa julkisuudessa olleisiin suunnitelmiin uudesta Hämeensaaren areenasta, joka korvaisi Rinkelinmäen jäähallin ainakin liigajoukkueen käytössä.

Toisen hallin katto piti uusia

Pohjantähti-areenan kyljessä olevan kakkosjäähallin Metritiski-areenan katto ja tukirakenteet jouduttiin uusimaan viime vuonna kokonaan. Remontin hinta oli noin 1,3 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Pohjantähtiareenan kuntotutkimus siirtyy syksyyn, kakkoshallista lähti jo vesikatto (5.5.2020)

Pöyhiän mukaan tällä hetkellä tietoon ei ole tullut mitään sellaista, että Pohjantähti-areenan puolella eteen tulisi vastaavia yllätyksiä.

Talotekniikka vanhentunutta

Jäähallin talotekniikkaan liittyviä investointeja on pakko ruveta tekemään 5–10 vuoden aikajänteellä.

– Osa laitteista on todella vanhoja, Pöyhiä muistuttaa.

Esimerkki tästä saatiin puolitoista vuotta sitten, kun yksi hallin ilmanvaihtokoneista hajosi. Se oli valmistettu todennäköisesti 1990-luvun alkupuolella.

– Siihen saatiin jo vähän haeskella varaosia, että se saatiin kuntoon.

Yksi pohdinnan paikka on myös se, mihin uutta talotekniikkaa jäähallissa sijoitetaan.

– Nykyiseen tekniseen tilaan, jossa ilmanvaihtokoneet ovat, ei pysty uusimaan vastaavan tehoisia nykyaikaisia koneita. Ne eivät mahdu sinne, koska uudemmat koneet ne ovat niin isoja, Pöyhiä sanoo.

Pelkästään ilmanvaihtokoneiden uusimisessa puhutaan toimitusjohtajan mukaan sadoista tuhansista euroista.

Yhteistyössä HPK:n kanssa

Pöyhiä muistuttaa, että Rinkelinmäen jäähallia on historian saatossa tehty pala kerrallaan sekä laajennettu sieltä ja täältä.

– Vielä on alueita, joihin ei ole juuri koskettu. Ne ovat suurennuslasin alla seuraavaksi joka tapauksessa, jos toiminta täällä jatkuu.

Pöyhiän mukaan jäähallin suunnittelussa otetaan huomioon HPK:n halu, näkemys sekä tarve kehittää omia ottelutapahtumiaan.

– Hyvässä yhteistyössä näitä päästään varmasti suunnittelemaan, Pöyhiä sanoo.

– Tiedän kyllä, että HPK:lla on intressi myös lähteä investoimaan, jos tehdään sellaisia muutoksia, joilla ottelutapahtumia pystytään kehittämään entisestään.

Viimeisimpänä HPK:n investointina halliin asennettiin toissa vuonna led-valomainospinnat. HÄSA

Yli nelikymppinen

Hämeenlinnan Rinkelinmäellä on pelattu jääkiekkoa vuodesta 1963.

Tekojäärata katettiin vuonna 1979.

Jäähallia laajennettiin 1985, jolloin rakennettiin mm. päätykatsomot.

Vuoden 1996 saneerauksessa rakennettiin ravintolatiloja, 14 aitiota ja ns. E-lippa pääkatsomon päälle.

Hallin eteläpäätyyn rakennettiin lisää tilaa vuonna 2009. Sinne tuli noin 300 uutta katsomopaikkaa, kahdeksan uutta aitiota sekä väestö- ja kioskitiloja. Samassa yhteydessä remontoitiin pukuhuoneet.

Hallin nykyinen yleisökapasiteetti on 5 360, joista istumapaikkoja 3 660 ja seisomapaikkoja 1 700.

Nimi on vaihtunut vuosien varrella mm. nimikkosponsorin mukaan: vuoroin mm. Ritarihalli, Patria-areena, Ritari-areena ja nyt Pohjantähti-areena.

Lähde: HPK, Suomen Jääkiekkohistoriallinen Seura

Menot