Kanta-Häme

Jako tyttöjen ja poikien nimiin saattaa poistua

Etunimien jaottelusta tyttöjen ja poikien nimiin saatetaan luopua nimilaissa.

Aika on kiiruhtanut lakipykälien edelle, ja käytännössä yhä useampi etunimi on sekä tytöillä että pojilla. Tällaisia nimiä on satoja, jopa tuhat. Nimilaki lähtee kuitenkin sukupuolisidonnaisista nimistä.

Vuoden alussa kautensa aloittanut oikeusministeriön alainen nimilautakunta valmistautuu jo nimilain uudistukseen, vaikka lopullista poliittista aloitetta ei ole vielä tullut. Työ kestänee vuosia.

Aluksi se laatii muistion periaatteista, jota uudistuksessa tulisi ottaa huomioon.

Laki ei hyväksy etunimeksi nimeä, joka on sopimaton tai joka voisi muuten aiheuttaa kantajalleen haittaa.

Lisäksi laki ei hyväksy pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä – juuri tämä maininta on pohdittavana.

Nimilautakunnan puheenjohtaja, siviilioikeuden professori Urpo Kangas arvioi, että vastaisuudessa riittäisi normi, että etunimi ei saa olla hyvän maun eikä lapsen edun vastainen.

– Tuskinpa kukaan antaa tietoisesti lapselle tämän sukupuolen kanssa ristiriidassa olevaa nimeä. On enemmän makuasia, mikä nimi on miesten ja mikä naisten, Kangas sanoo.

Luontonimiä lapsille

Jos jako poistuu, vanhemmat voisivat periaatteessa nimetä tyttärensä Jussiksi ja poikansa Jaanaksi, jos he katsovat sen olevan sopivaa.

Vanhastaan esimerkiksi Vieno ja Rauni ovat olleet sekä miesten että naisten nimiä. Saman ryhmän uudempiin kuuluvat esimerkiksi Käpy, Kuura, Paju ja Saarni.

Anna Vuoren (Krogeruksen) nuorimmaista puhuteltiin Paju-nimellä jo odotusaikana. Vuori oli ajatellut, että jos pariskunta saa vielä Pihlan ja Ilmon jälkeen tyttären, tämä olisi Paju. Odotusaikana äidillä oli vahva aavistus tyttärestä.

Luontonimillä vanhemmat haluavat korostaa arvojaan ja ihmisen riippuvuutta isommasta kokonaisuudesta.

– Tiesin, että Paju on annettu sekä pojille että tytöille, mutta itse mielsin sen tytön nimenä. En ehkä olisi antanut sitä pojalle.

– Oma mieli näköjään tekee jakoa tytön ja poikien nimiin.

Hän uskoo, että virallisen jaon poisto helpottaisi esimerkiksi transsukupuolisia ihmisten elämää.

– Tietenkin oudolta tuntuu, että tyttö voisi olla nimeltään Pentti. En usko, että jako välttämättä murtuisi ainakaan laajasti hyvin vakiintuneiden vaan ehkä uusien nimien kohdalla, Anna Vuori pohtii.

Opiskelija Saarni Mäntynen pitää harvinaisesta etunimestään. Hän sanoo olevansa siitä jopa ylpeä.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Saarni-nimisiä poikia on ollut noin 30 ja tyttöjä 20.

– On hauskaa, että sama nimi voi olla myös pojalla. Se ei ole koskaan häirinnyt minua.

Vastaan ei ole kuitenkaan vielä osunut miespuolista kaimaa.

Hämmennystä sukupuolineutraali nimi on aiheuttanut vain kerran. Kun Mäntynen nouti passiaan, virkailijat kummastelivat Saarni-nimistä tyttöä.

Iso osa identiteettiä

Setan pääsihteeri Aija Salo sanoo järjestönsä ajavan erityisesti aikuisten itsemääräämisoikeutta omaan nimeen. Hän sanoo, että nykyisen nimilain sukupuolijaon tarkoitus on ollut suojella lapsen etua.

– Ajattelen, että lapsen ja aikuisen etu on myös hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioitus.

– Sukupuolia on monia, eivätkä sukupuolikokemukset noudata nainen–mies-jakoa. Oma nimi on ihmiselle hirveän iso osa identiteettiä. Ihmisten hyvinvointia tukisi, jos nimi olisi mahdollista valita vapaasti.

Hän muistuttaa, että toki työnantajat ja opettajat voivat kutsua ihmistä tämän toiveen mukaisesti virallisesta nimestä riippumatta, mutta tietojärjestelmien aikana myös virallisten muutosten pitäisi olla sujuvia. (LM–HäSa)

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic