Kanta-Häme

Jalometalleilla piestään harmia aiheuttavia pöpöjä

Mikroskooppisia limanuljaskoja on joka paikassa.

Ne viihtyvät siellä, missä on ihmisiä, esimerkiksi lentokentillä, kouluissa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Noin 80 prosenttia bakteereista ja viruksista leviää kosketuksen kautta.

Valtaosa niistä on harmittomia, mutta joukkoon mahtuu myös ärhäköitä tapauksia. Tappajabakteeriksi nimetty pöpö on rantautunut Pohjoismaihin ja Suomessakin on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja.

Suomessa on pähkäilty, miten kriittisimmät eli käytetyimmät ja eniten bakteerien tahrimat pinnat saataisiin puhtaammiksi yleisillä paikoilla.

Antimikrobialla pyritään estämään haitallisten pieneliöiden leviäminen tuhoamalla ne siihen paikkaan.

Olemassa on jo antimikrobisia huonekaluja, ovenkahvoja, seinäpintoja ja kylpyhuoneen kalusteita. Niiden sanotaan tappavan bakteerikannan jopa 99,9 prosentin varmuudella, vaikuttavina aineina jalometallit hopea ja kupari.

– Täysin steriiliä ratkaisua emme ole rakentamassa, antimikrobisia kylpyhuoneita suunnittelevan Korpinen oy:n toimitusjohtaja Leena Mäki huomauttaa.

Antimikrobisten pintojen ei ole tarkoitus syrjäyttää hyvän hygienian perusasioita.

– Käsien pesu, siivous ja puhdistus ovat edelleen kulmakivet. Olemme tuomassa oman linkkimme siihen, että tartuntoja pystyttäisiin ehkäisemään.

Korpinen on osa viiden suomalaisyrityksen Hygtech Alliance -liittoumaa, joka on lanseeraamassa antimikrobisia kokonaisratkaisuja julkisten tilojen hygienian hallintaan. Mukana ovat myös Isku, Oras, Abloy ja Teknos.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa antimikrobisten kalusteiden ja pintojen käyttö on pientä. Käytössä ovat alkuperäiset pinnat 1970–1980-luvuilta.

– Käyttökelpoista ei kovin helposti uusita. Hinta ja hyöty eivät välttämättä kohtaa, infektiolääkäri Janne Mikkola sanoo.

Hänen mukaansa kosketuspintojen uusiminen ei ole yhtä merkityksellistä kuin hyvästä hygieniasta huolehtiminen.

– Ihmistä on vaikea hoitaa koskematta. Lisäksi kenenkään iho ei ole steriili eli ympäristöä ei saa mikrobittomaksi millään keinoin.

Mäen mukaan antimikrobian hyödyntäminen erilaisilla pinnoilla tuo merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.

– Tutkimusten mukaan infektiot vähenevät 60 ja tartunnat 80 prosenttia.

Tutkimusten takana on Biolab, englantilainen kaupallinen tutkimuslaitos.

– Esimerkiksi sairaaloissa kylpyhuonekalusteiden investointi on noin prosentin luokkaa kokonaisuudesta.

Mäki arvioi antimikrobisen kylpyhuonekalustuksen tuovan lisää hintaa alle 10 prosenttia kokonaiskustannuksesta.

– Kaksi infektiotartuntaa ja viiden vuorokauden lisähoito maksavat suunnilleen saman verran kuin koko kylpyhuoneen varusteet, Mäki vertaa.

Voisivatko antibiooteille resistentit bakteerit kehittää vastustuskyvyn myös antimikrobisille pinnoille?

– Se on mahdollista, infektiolääkäri Mikkola sanoo. HäSa