Kanta-Häme

Janakkala ei hyväksy erityisselvittäjää

Janakkalan valtuusto päätti melko täpärän äänestyksen jälkeen, että kunta tekee kuntarakenneselvityksen vain Hämeenlinnan ja Hattulan kanssa. Selvitystä ei siis tehdä lisäksi Riihimäen seudun kuntien eikä erikseen myöskään Hausjärven kanssa, vaikka niin aiemmin suunniteltiin.

Päätökseen kuitenkin lisättiin yksimielisesti Ari Laivolan (kok.) esityksestä, että Janakkala ei hyväksy erityisselvittäjää. Siinä on viesti Hämeenlinnalle, jonka valtuusto päätti samana iltana, että kaupunki hakee seudulle erityisselvittäjää, mikäli seudun kunnat eivät löydä yhteistä selvittäjää tämän vuoden loppuun mennessä.

Demarit ja kokoomus Hämeenlinnan kannalla

Äänestystulos oli Janakkalassa 23–20. Niukka enemmistö oli siis sillä kannalla, että selvitys tehdään Hämeenlinnan ja Hattulan kanssa. Loput 20 kannattivat, että selvitetään myös Riihimäen suunta.

Riihimäen suunnan selvittämistä ehdotti Merja Taponen (kesk.), ja hän sai kannatusta kaikista muista ryhmistä paitsi sosiaalidemokraateilta ja kokoomukselta.

Äänestyksessä demarit ja kokoomuslaiset olivat yksimielisesti sillä kannalla, että vain Hämeenlinnan suunta selvitetään. Muista ryhmistä tällä kannalla olivat Marko Ojanen (ps.), Piia Marttinen (vihr.), Marja Oksanen (vihr.) ja Mirja Pöhö (kd.).

Sen kannalla, että myös Riihimäen suunta selvitetään, olivat keskustan ja vasemmistoliiton ryhmän kokonaisuudessaan sekä lähes kaikki perussuomalaiset ja vihreiden Petri Ojanen.

Sulkeutuuko Riihimäki-ovi?

Itsenäisyydestä kaikki keskustelijat olivat täysin yhtä mieltä. Peruserimielisyys oli siinä, että Taposen puoli katsoi, että jos Riihimäen suuntaa ei selvitetä nyt, myöhemmin sitä on myöhäistä selvittää ja Riihimäen suunnan ovi sulkeutuu lopullisesti.

Perussuomalaisten Eeva-Maria Tuominen muistutti, että kyse on nimenomaan kuntaliitosselvityksestä ja että maan hallitus tavoittelee kuntaliitoksia.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kalevi Ilmarinen (sd.) puolestaan vakuutti, että ovet pysyvät avoimina ja että nyt kannattaa selvittää vain se, mikä on pakko selvittää, sillä selvityksessä on kyse valtavasta työmäärästä.

Ilmarinen korosti, että jos kuntaliitos tulee ajankohtaiseksi, se voidaan tehdä mihin suuntaan vain. Nyt tehtävä selvitys ei hänen mukaansa sulje vaihtoehtoja pois.

Turenkilainen näkökulma

Merja Taposen oli sitä mieltä, ettei tällainen asia saa kaatua kustannuksiin. Hän piti kunnanhallituksen esitystä pelkästä Hämeenlinnan suunnan selvittämisestä turenkilaisena näkökulmana.

– Olemme kahden talousalueen kunta, Taponen korosti.

Kunnanhallituksen jäsen Jussi Mattila (kok.) huomautti, että etelän suunnasta ei ole tullut mitään viestiä eikä mitään neuvotteluja ole käyty. Janakkala kuitenkin ilmoitti Riihimäen seudun kunnille jo syyskuussa, että kunta on valmis neuvottelemaan niiden kanssa.

Seppo Hauta-aho (ps.) oli tehnyt laskelmia siitä, mitä Janakkala hyötyisi tai häviäisi eri liitosvaihtoehdoissa. Hän piti järkevänä selvittää muutkin suunnat kuin Hämeenlinna, ja varsinkin Hausjärvi-vaihtoehtoa hän piti varteenotettavana.

Miksi hallituksen kanta muuttui?

Vasemmistoliiton Esko Helle ja Jaana Kivistö ihmettelivät, miksi kunnanhallitus muutti kantaansa selvityssuunnista syksyn mittaan. Kunnanhallitushan äänesti asiasta kokouksessaan 28. lokakuuta, ja Riihimäen suunnan kannattajat hävisivät täpärästi 5-4.

Hallituksessa istuva Jaana Kivistö jopa vaati jokaiselta pelkkää Hämeenlinnan suuntaa kannattaneelta perustelemaan kannanmuutoksensa. Niinpä Kalevi Ilmarinen (sd.), Reijo Löytynoja (sd.), Jussi Mattila (kok.), Mirja Pöhö (kd.) ja Titta Rissanen (sd.) antoivat selityksensä – tosin tässä vaiheessa ei kuultu enää mitään uutta.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kunnanhallituksen jäsen kysyy muilta kunnanhallituksen jäseniltä perusteluja päätökseen, Ilmarinen ihmetteli. (HäSa)