Kanta-Häme

Janakkala on vaikeuksissa, vaikkei olekaan tuhlannut

Torstainen tiedotustilaisuus Janakkalassa oli hieman hämmentävä. Miten vakavaraisena pidetyn kunnan taloustilanne on voinut yhtäkkiä muuttua niin huonoksi, että nyt mietitään kaikkia keinoja talouden oikaisemiseksi?

Onko Janakkalan asioita hoidettu huonosti, kun velkaa on koko ajan otettu lisää jo kymmenen vuoden ajan.

Janakkala on palkannut tasapainottamisprosessinsa tueksi pälkäneläisen hallintotieteiden tohtorin Eero Laesterän. Hän on konsultti ja kuntatalouden asiantuntija.

Janakkalalaiset kuntapoliitikot ovat usein kertoneet, että Janakkala järjestää palvelunsa edullisemmin kuin kunnat keskimäärin. Näin on Laesteränkin mukaan. Vuonna 2011 Janakkala käytti palveluihin 4 500 euroa asukasta kohti, kun maan keskiarvo oli 5 300 euroa. Janakkalan kokoisissa muissa kunnissa summa on 4 900 euroa.

No, olisiko kunta tuhlannut rahojaan sitten yltiöpäiseen rakentamiseen? Janakkalalaiset tietävät kyllä, ettei. Investoinnit ovat viime vuosina olleet maltillisia. Sairaalalle rakennettiin uusi siipi muutama vuosi sitten, ja uusi keskuskeittiö valmistui viime vuoden lopulla. Muuta isompaa ei ole tehty.

Oli ihan pakko kysyä Laesterältä, mistä kunnan huono taloustilanne sitten johtuu, jos kerran palvelut järjestetään edullisesti eivätkä investoinnitkaan ole olleet yltiöpäisiä.

– Kun tulee väkeä lisää, on järjestettävä lisää palveluja. Ja on Arkadianmäeltäkin annettu kunnille lisää hommia, Laesterä vastasi.

Juuri niin. Janakkala on iloinnut asukasmäärän kasvustaan, joka olikin 2000-luvulla ripeää. Esimerkiksi Tervakosken Tammiranta täyttyi taloista ja asukkaista viime vuosikymmenen puolivälissä todella nopeasti. Asukasluvun kasvuprosentti vuodesta 2002 vuoteen 2011 oli lähes kymmenen.

Mutta uudet asukkaat tuovat aina myös menopaineita. Toki he tuovat myös rahaa tullessaan, kun kunnan verotulot ja valtionosuudet kasvavat, mutta rahaa tulee aina viipeellä, kun taas palvelut on järjestettävä heti.

Valtion kunnille antamista tehtävistä kaikki kunnat taitavat olla samaa mieltä. Tehtäviä tulee koko ajan lisää, mutta rahoituksen kanssa on niin ja näin. Kunnat valittavat, että ainakaan täysimääräisesti valtio ei kompensoi kuntien menojen kasvua.

Laesterän esityksestä kävi ilmi, että Janakkalalla menee huonosti, muttei välttämättä sen huonommin kuin muillakaan kunnilla. Kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen huomautti tiedotustilaisuuden jälkeen, että itse asiassa kaikki naapurikunnat (”ehkä Loppea lukuun ottamatta”) ovat samassa tai huonommassa tilanteessa.

Laesteräkin sanoi, että Janakkala on hukkuvien joukossa parhaita kuntia.

Janakkala on vain siitä erilainen, että se katsoi parhaaksi viheltää pelin poikki ennen kuin moni muu.

Kunnan päättäjien itsenäisyystahto on sen verran voimakas, että he ilmeisesti tekevät ikäviäkin päätöksiä mieluummin kuin harkitsevat sitä toista vaihtoehtoa.

Päivän lehti

6.4.2020