Kanta-Häme

Janakkala pitää sote-uudistuksen aikataulua liian kireänä

Janakkalalla on paljon huomautettavaa nykyisestä sote-valmistelusta. Se pitää esimerkiksi hankkeen aikataulua aivan liian kireänä.

Uudistukseen liittyy kunnan mielestä niin paljon ongelmia, että suunnitellussa aikataulussa on vaarana päätyä nykyistä huonompaan järjestelmään.

Janakkalan perusturvalautakunta pohti sote-asioita torstaisessa kokouksessaan. Se hyväksyi omalta osaltaan kunnan lausunnon, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraporttia. Lausunto menee vielä kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Moni asia muuttuu

Mikäli sote-uudistukset tulevat voimaan suunnitellusti, moni asia Janakkalassa muuttuu. Kunta ei voisi enää järjestää perustason terveyspalveluja nykyiseen tapaan yhdessä Hattulan kanssa, koska nyt vaaditaan, että vastuukunnassa tulee olla vähintään 20 000 asukasta.

Uudistuksessa maahan pitäisi muodostaa sote-alueita, jotka huolehtisivat muun muassa erikoissairaanhoidosta ja vaativista sosiaalihuollon asioista. Lisäksi ne voivat vastata myös perustason palveluista.

Sote-alueen asukasmäärän pitäisi suunnitelmien mukaan olla vähintään 50 000. Janakkala on tästä asiasta eri mieltä. Se on myös eri mieltä siitä kriteeristä, että työssäkäyntialueella tulisi olla vain yksi sote-alue.

Janakkala lausuu, ettei sillä ole riittäviä mahdollisuuksia harkita, mihin sote-alueeseen sen tulisi kuulua, koska asian valmistelussa on auki oleellisia asioita. Sote-alueen muodostamisessa Janakkalalla olisi kolme vaihtoehtoa. Se voisi liittyä osaksi Hämeenlinnan tai Riihimäen seudun sote-alueita tai sitten osaksi koko maakunnan kattavaa sote-aluetta.

Perustaso vaatii yli 20 000 asukasta

Perustason alue voisi huolehtia lähinnä terveyskeskuspalveluista sekä niistä sosiaalipalveluista, jotka kunnat nykyisin hoitavat. Alueella pitäisi suunnitelmien mukaan olla 20 000–50 000 asukasta.

Lisäksi alueelle tulisi olla riittävä kantokyky, jolla tarkoitetaan muun muassa väestöpohjaa, talouden vakautta ja henkilöstön saatavuutta. Janakkala katsoo, että perustason alueiden muodostamisen kriteerit eivät ole riittävän selkeitä.

Janakkala lausuu, että esitetyt kriteerit johtavat väkivaltaisiin pakkoratkaisuihin, jotka heikentävät kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia.

Janakkala katsoo myös, että alle 20 000 asukkaan kunnalla pitäisi olla mahdollisuus kuulua perustason alueen sijasta suoraan sote-alueeseen, jolloin se saisi myös perustason palvelut sote-alueelta.

Kunnalla monta vaihtoehtoa

Jos Janakkalan pitää liittyä johonkin perustason alueeseen, sen vaihtoehdot olisivat kunnan mielestä samat kuin sote-alue-asiassakin eli Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut sekä koko maakunta. Lisäksi vaihtoehtona on mahdollisuus, että kuntaliitoksen kautta syntyy yli 20 000 asukkaan väestöpohja.

Janakkala katsoo, että jokaisella perustason alueen kunnalla pitää olla oma edustajansa myös sote-alueen yhteisessä toimielimessä. Janakkalalle ei siis riitä se, että perustason alueen kunnilla olisi yhteinen edustus sote-alueen toimielimessä.

Perustason alueet on tarkoitus muodostaa vastuukuntamallilla (ennen puhuttiin isäntäkunnista). Kaikilla alueen kunnilla olisi väkilukuun pohjautuva edustus alueen toimielimessä. On suunniteltu, että käytössä ei olisi äänileikkuria, mikä tarkoittaa sitä, että isoimman kunnan edustajilla saattaa olla yksinkertainen enemmistö toimielimessä.

Janakkala lausuu, että äänileikkuri pitää olla.

Vertailun vuoksi: Kun Hämeenlinnassa on yli 62 000 asukasta, Janakkalassa vajaat 17 000 ja Hattulassa vajaat 10 000, Hämeenlinna voisi ilman äänileikkuria päättää käytännössä yksin perustason alueen asioista.

Janakkala löytää valmisteluryhmän väliraportista jotain myönteistäkin. Kunta lausuu, että hyvää siinä on raportin liitteenä oleva sote-sanasto. (HäSa)