Tervakosken nykyinen alakoulu palvelee vielä pitkään, sillä uusi koulu rakennettaneen vasta vuosina 2026–2027. Kuvassa opiskellaan kuvaamataitoa opettaja Sari Äkrään johdolla. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Häme Janakkala

Janakkala pohtii nyt koulukeskusten urakkamalleja – KVR-urakassa kunta ostaisi yritykseltä sekä suunnittelun että rakentamisen

Tekninen johtaja Jukka Vahila esittää kokonaisvastuu-urakkaa. Kevään aikana on päätettävä myös suurhankkeen rahoitusmuoto.

Janakkala rakentaa kouluja vastaavaan tahtiin kuin Espoo, joka uusii koulujaan miljardilla eurolla kymmenessä vuodessa.

– Kun suhteutetaan väkilukuun, rahankäyttö on ihan vastaavaa Janakkalassa, sanoo kunnan taloussuunnittelija Martti Laitinen.

Janakkala aikoo käyttää noin 52 miljoonaa euroa Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskuksiin eli yhtenäiskouluihin ja lukioyksiköihin. Luvussa eivät ole mukana uudet liikuntahallit..

Turengin liikuntahalli (8,2 miljoonaa euroa) on kuitenkin samaa projektia koulukeskusten kanssa, Tervakosken liikuntahalli (7,2 miljoonaa euroa) taas on erillinen hanke.

Turengissa liikuntahalli tulee saman katon alle tulevan yläkoulun kanssa, kun taas Tervakoskella liikuntahalli on oma rakennuksensa, joka sijaitsee kuitenkin samalla tontilla koulukeskuksen kanssa.

Lue myös: Janakkalan suunta on nyt ylöspäin – Monia kuntalaisia vauhti jo hirvittää

 

Kaikki esitetyt rahasummat ovat tässä vaiheessa vasta alustavia arvioita. Ne alkavat tarkentua vasta urakkapäätösten yhteydessä. Vielä ei siis tiedetä, millä rahalla rakennusyritykset ovat valmiita nämä urakat tekemään.

Ensimmäiseksi on valittava urakkamalli. Vaihtoehtoja on useita, mutta tekninen johtaja Jukka Vahila esittää ensi viikolla kokoontuvalle tekniselle lautakunnalle KVR- eli kokonaisvastuu-urakkaa.

– KVR:ää voidaan sanoa myös avaimet käteen -malliksi. Se sisältää sekä suunnittelun että rakentamisen, Vahila sanoo.

Muita mahdollisia malleja on viisi. Vain allianssi-mallin katsotaan olevan sellainen, että se ei Janakkalan hankkeeseen sovi.

– Sitä käytetään monimutkaisemmissa projekteissa. Allianssimallihan on valittu esimerkiksi keskussairaalan urakkamalliksi, talous- ja hallintojohtaja Jenni Jokela kertoo.

Koulukeskusten kustannusarvioita on saatu alennettua noin kuudella miljoonalla eurolla viime syksyn arvioista. Tämä on tehty neliömääriä pienentämällä.

Aluksi mitoitus tehtiin kunnan strategian mukaisesti eli oletettiin asukasmäärän kasvavan 20 000:nteen. Nyt ollaan liikkeellä maltillisemman kasvun mukaan.

– Jos väkiluku kasvaa enemmän, se olisi sitten positiivinen ongelma, Martti Laitinen huomauttaa.

Myös päätös kyläkoulujen säilyttämisestä vaikutti mitoitukseen. Koulukeskuksiin ei siis tarvita tilaa kyläkoulujen oppilaille.

– Supistuksista huolimatta koulukeskusten toiminnallisuudesta ei ole tarvinnut tinkiä, Jenni Jokela korostaa.

 

Koulukeskusrakentaminen tarvitsee pian myös rahoituspäätöksen. Vaihtoehtoina ovat taselaina ja leasingrahoitus. Ja tietysti puhdas vuokraaminen, mikäli urakkamalliksi valitaan vuokramalli.

Vielä viime syksynä konsulttiyhtiö Inspira suositteli Janakkalalle leasingrahoitusta, koska se ei näy kunnan taseessa.

– Nyt tilanne on jonkin verran muuttunut, sillä kriisikuntamääritelmää ollaan muuttamassa niin, että rahoitusvastuut huomioitaisiin siinä joka tapauksessa. Siksi leasingmalli ei ole enää yhtä houkutteleva kuin aiemmin, Jenni Jokela sanoo.

Leasingissä on paljon mietittävää. Siinä kunta maksaa kuukausittaisia leasingmaksuja ensin 20 vuoden ajan, ja sen jälkeen leasingiä jatketaan tai kohde lunastetaan omaksi tietyllä summalla.

– Leasingissä korkomarginaali on hieman korkeampi kuin jos Janakkala ottaisi oman lainan, Jokela huomauttaa.

Valtuuston on määrä päättää urakkamallista 1. huhtikuuta, mikäli käsittelyt alemmissa elimissä eivät sitä ennen veny.

Urakkamallin valinta on teknisen lautakunnan käsiteltävänä ensi viikolla, ja ennen valtuustoa se menee vielä kunnanhallitukseen.

Rahoitusmallistakin päätetään kevään aikana.

Tähän juttuun antoivat tietoja myös kiinteistöpäällikkö Juha Härkönen ja rakennuttaja Harri Turunen.

Kaksi keskusta, neljä vaihetta

Rakentamisjärjestys:

Turenki I (alakoulu, esikoulu, Sibelius-opisto) noin 9 300 m², rakentaminen 2020–2021

Tervakoski I (yläkoulu, lukio) 5600 m², rakentaminen 2022–2023

Turenki II (yläkoulu, lukio ja liikuntahalli) 2600 m², rakentaminen 2024–2025

Tervakoski II (alakoulu) 4400 m², rakentaminen 2026–2027

(Tervakosken liikuntahalli on oma hankkeensa)

Hinta-arviot:

Turenki I: 24,5 milj. e

Turenki II (yläkoulu 6 milj. e; liikuntahalli 8,6 milj. e)

Tervakoski I (yläkoulu, lukio) 13,7 milj. e

Tervakoski II (alakoulu, esikoulu, kirjasto): 7,8 milj. e,

Koulukeskukset yhteensä 52 milj. e (ilman liikuntahalleja)