Kanta-Häme

Janakkalalaisen Jyrki Nummenpään luottamus jurtin viljelyyn palasi – Jättimäisellä nostokoneella nousee naapurienkin sato

Kiinnostus sokerijuurikkaan viljelyyn on palaamassa Kanta-Hämeessä. Täynnä vuonna Hämeessä aloitti seitsemän uutta sopimusviljelijää.
Jyrki Nummenpää aloitti uudelleen sokerijuurikkaan viljelyn 14 vuoden tauon jälkeen. Kiinnostus jurtin kasvattamiseen heräsi, kun Sucros oy osoitti kovaa kiinnostusta uusien sopimusviljeliöiden hankkimiseen. Kuvat: Sara Aaltio

Sokerijuurikkaan viljely on Hämeessä Sucros oy:n viljelykonsultti Marika Muntolan mukaan positiivisessa nosteessa.

Jurttia kasvaa tänä vuonna Hämeessä 76 tilalla. Viime vuodesta viljelypinta-ala kasvoi noin 200 hehtaarilla ja viljelijöiden määrä seitsemällä.

Sokerijuurikkaan viljelyttämisestä vastaavalla Sucros oy:llä on tänä vuonna 600 sopimusviljelijää ja jurttia kasvaa 11 300 hehtaarin alalla. Viime vuodesta viljelyala kasvoi noin 700 hehtaaria.

– Suunta on oikea, mutta haemme ilman muuta lisää kasvua. Noin 2000 hehtaaria lisää, Sucros oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner toteaa.

Viljelijää auttaa ilmainen rahti

Jurttitonnista maksetaan tänä vuonna 26 euroa.

– Viimevuosina käytössä on ollut tilahintamalli, eli maksamme 160 kilometriin asti puhtaan juurikkaan rahdin, Marika Muntola kertoo.

Säkylän tehtaalta laskettava maksimietäisyys nostettiin viime vuodesta 20 kilometrillä.

Juurikkaan hintaan vaikuttaa myös sen puhtaus, sillä multa lisää kuljetuskustannuksia.

– Karkeasti sanottuna, puhumme keskipuhtaudesta, joka on 87,5 prosenttia. Tästä puhtaammasta juurikkaasta viljelijä saa lisähintaa. Jos multaa on enemmän, hintaa alennetaan, Tanner tiivistää.

Lue myös: Kanta-Hämeessä liikkuu jättimäinen juurikkaiden puhdistuskuormaaja – Ropa tuo tehoa ja rahaa (13.10.2018)

Yli 10 vuoden tauon jälkeen jurttipellolle

Janakkalan Tanttalassa asuva Jyrki Nummenpää aloitti tänä vuonna sokerijuurikkaan viljelyn uudelleen 14 vuoden tauon jälkeen.

– Nyt kannattavuus on parantunut ja tehtaan puolelta ilmapiiri muuttunut, hän toteaa.

Kiinnostus heräsi uudelleen, kun Sucros oy on viime vuosina hakenut aktiivisesti uusia sopimusviljelijöitä.

– Voi olla, että katetta jää hieman enemmän kuin rehuviljoista, mies kommentoi jurtista maksettavaa hintaa.

Juurikkaan viljelyn uudelleen aloittamiseen vaikutti ratkaisevasti myös ilmainen rahti. Tai Nummenpään osalta – lähes ilmainen.

– Meiltä on pihasta juuri 166 kilometriä, mutta Turengissa on jo alle, mies naurahtaa.

Tuoreena nostourakoitsijana Nummenpää toivoo, että alueella löytyisi kiinnostusta sokerijuurikkaan kasvattamiseen laajemminkin. Hänen mukaansa Kanta-Hämeeseen on hankittu ainakin kaksi muuta nostokonetta. Kuva: Sara Aaltio
Tuoreena nostourakoitsijana Nummenpää toivoo, että alueelta löytyisi kiinnostusta sokerijuurikkaan kasvattamiseen laajemminkin. Hänen mukaansa Kanta-Hämeeseen on hankittu ainakin kaksi muuta nostokonetta. Kuva: Sara Aaltio

Juurikkaan viljelyllä Nummenpään tilalla on pitkät perinteet ja aina itsestään selvyytenä on ollut, ettei ”tehtaalle multakuormia lähetetä”.

Kun lähialueelle ilmaantui uusia jurtin viljelijöitä, uskalsi mies investoida myös valtavaan nostokoneeseen. Koneella nousevat yhdeksän lähialueen tilan juurikkaat yhteensä 200 hehtaarilta.

Historia kummittelee yhä

Nummenpään mukaan osa seudun isännistä suhtautuu edelleen hyvin kielteisesti juurikaan viljelyyn.

– Kaikki muistavat sen 2000-luvun alun kyykytyksen.

Nummenpää viittaa aikaan, jolloin käytössä oli sokerintuotannon kiintiöjärjestelmä.

– EU-kiintiöt puolittuivat, eikä sokeria voinut edes tuottaa. Siitä johtui hinnanalennus.

Vuonna 2006 Nummenpään päätös lopettaa juurikaan viljely johtui Säkylän tehtaalta tulleesta yllättävästä postista. Satokausi oli hyvä ja ylitti kiintiön.

– Sokerijuurikkaat lähtivät, ja sain 1500 euron laskun. Jos olisin lähettänyt tehtaalle rekkakuorman vähemmän, olisin saanut pienen tilin.

EU poisti juurikkaan maakiintiöt vuonna 2017.

Nummenpään mukaan osa alueen viljelijöistä seuraa tilanteen kehittymistä ja uskoo, että alueelle saadaan vielä uusia jurtin viljelijöitä. HÄSA

Roba-ostokone tuli Suomeen viime syksynä esittelyyn. Nummenpää osti sen viime talvena ja tänä syksynä sillä nostetaan yhdekäsn tilan jurtit.

Lue myös:

Sade uhkaa viljasatoa, sadonkorjuu on monin paikoin pysähdyksissä – MTK avaa myös Hämeen tilannetta 11.9.2020)

Hämeeseen muuta maata parempi viljasato – Hyvät säät toisivat Olli Cavénille jopa 6 000 kiloa kauraa hehtaarilta (25.7.2020)

Sokerijuurikkaalla on otolliset kasvuolosuhteet (7.7.2016)

Sokerijuurikkaan viljely

Syksyn sadosta odotetaan hyvää, noin 40 tonnia hehtaarilta.

Hämeen alueella on kevään kylmän jakson jälkeen saatu riittävästi lämpöä ja vettä.

Juurikasta viljellään tänä vuonna 11 300 hehtaarin peltoalalla. Sucros oy toivoo peltoalan kasvavan noin 13 000 hehtaariin. Hämeessä viljelyala on noin 1337 hehtaaria.

Viime vuonna uusia sopimusviljelijöitä tuli 90, luopujia oli noin 80. Tilojen viljelyalat ovat kuitenkin kasvaneet.

MTK ja sokerijuurikkaan neuvotteluryhmä sopivat vuosittain sokerijuurikkaasta maksettavasta tuottajahinnasta.

Säkylän sokeritehdas aloittaa juurikkaan vastaanoton 1.10.

Juurikas kylvetään vapun tienoilla, nosto alkaa syyskuun lopussa.

Hämeen ilmasto ja hikevä maa sopii hyvin juurikkaan viljelyyn. Vuosittain saadaan tasainen juurikassato.

Sokerijuurikkaasta järjestetään nostonäytös 30.syyskuuta osoitteessa Ylinen-Viipurintie 12, Lammi aamupäivästä alkaen.

Lähde: Tero Tanner ja Marika Muntola Sucros oy

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic