Kanta-Häme

Janakkalan historia keskittyy olennaiseen

Janakkalan uudessa historiassa keskitytään siihen, miten Janakkalasta kasvoi se, mikä se tänään on.

Kunnan rakenteelliset muutokset ja yhteiskunnan kehittyminen 1860-luvulta nykyaikaan ajoivat käytännön pakosta kulttuurin, urheilun ja vapaa-ajan ohi. Vaikka nyt eletäänkin Janakkalassa syntyneen näyttelijä Ida Aalbergin juhlavuotta, painoivat tutkijan vaakakupissa tällä kertaa enemmän kunnan kartanot, tehtaat ja koulut.

Alunperin historian piti olla 300-sivuinen, Periaatteessa Janakkalassa olisi jo aineisto kirjan jatko-osaan, mutta siitä ei ole tehty päätöksiä.

– Jos kulttuuri ja urheilu olisivat mukana, olisi teos 471 sivun sijaan helposti 800-sivuinen. Ja 1 200 sivuakin olisi ollut vielä perusteltavissa, kirjan kirjoittaja, tutkija Jarmo Peltola arvelee.

Kirjaa tehtiin Janakkalassa pitkään ja hartaasti vuodesta 2008 lähtien. Matkan varrella kirjan nimi Kartanopitäjästä nykyaikaiseksi kunnaksi vaihtui Pääradan ja kolmostien kunnaksi.

Peltolan mielestä kirjan nykyinen nimi kuvaa sen sisältöä parhaiten. Juuri rautatie ja kolmostie toivat kuntaan teollisuutta ja tuulahduksen suuresta maailmasta.

Janakkala on ollut aina kartanopitäjä, mutta siellä on myös paljon teollisuutta. Tervakosken paperitehdas ja Leppäkosken tiilitehtaat sekä myöhemmin vielä jäätelötehdaskin antoivat työpaikan suurelle osalle kuntalaisista.

Vaikka Janakkalassa olikin paljon vastakkainasettelun aineksia, selvittiin esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumista vähällä.

– Poikkeuksellista Suomen mittakaavassa on kunnan poliittinen rakenne, joka oli hyvin pitkään punaväritteinen. SDP ja vasemmisto olivat valtuustossa enemmistönä vuosituhannen alkuun asti, Peltola huomauttaa.

Omat vaikeutensa uuden historian kirjoittamiseen toi myös historiatoimikunnan puheenjohtajan, valtiopäiväneuvos Esko Helteen kuolema vuoden 2014 alussa. Kotikuntansa historiaan erittäin hyvin perehtynyt Esko Helle ehti jättää historiaan vahvan puumerkkinsä.

– Esko Helle näkyy tässä kirjassa todella vahvasti, Hellettä toimikunnan puheenjohtajana seurannut Riitta Lindell sanoo.

Tutkija Jarmo Peltolan kirjoittama Janakkalan historia ei ole jatkoa Veikko Kerkkosen historioille, vaan oma itsenäinen teoksensa. Kirjassa on poikkeuksellisen hienoja valokuvia ihan arkisesta elämästä Janakkalassa.

Internetissä Pääradan ja kolmostien kuntaa ei näy. Kun kirjaa valmisteltiin, yritettiin siihen saada tarinoita internetin kautta, mutta kuntalaiset eivät asiasta innostuneet. Ajatus sähköisen historian saamisesta kirjoitetun rinnalle haudattiin ainakin toistaiseksi.

Janakkalan historiaa tukevat myös eri kylistä tehdyt kylähistoriat. Kylähistoriat tosin puuttuvat kunnan kahdesta keskuksesta eli Turengista ja Tervakoskelta.

Turengin omalla historialla alkaa olla kiire, sillä Tervakoskella asia on jo hoidossa.

– Tervakoski oy:n historian on määrä ilmestyä vuonna 2018, Riitta Lindell muistuttaa. HäSa

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic