Kanta-Häme

Janakkalan lukioille yhteinen rehtori

Janakkalan uusi valtuusto päätti ensimmäisessä kokouksessaan muistakin asioista kuin luottamuspaikkojen jaosta. Se päätti äänestyksen jälkeen, että Janakkalan kaksi lukiota yhdistetään hallinnollisesti.

Turengin ja Tervakosken lukiot saavat yhteisen rehtorin, ja tähän virkaan siirtyy Tervakosken lukion nykyinen rehtori Sinikka Pulkkinen.

Samalla tehtiin päätös siitä, että yläasteet eli yhteiskoulut saavat kumpikin omat rehtorinsa. Turengin lukion rehtorin virka muutetaan yhteiskoulun rehtorin viraksi. Tervakosken yhteiskoulua varten perustetaan uusi virka.

Muutos voimaan syksyllä

Muutokset tulevat voimaan ensi elokuussa. Niistä on Janakkalassa keskusteltu loppusyksystä alkaen. Myös uusi valtuusto keskusteli pitkään ennen päätöksentekoa.

Petri Ojanen (vihr.) vastusti hallinnollista yhdistämistä. Sen sijaan hän esitti, että Tervakosken apulaisrehtorin virka muutetaan vararehtorin viraksi, jolloin rehtori saisi resurssia lukion kehittämiseen. Ojasta kannatti Jussi Mattila (kok.).

Äänestyksessä Ojasen ehdotusta kannatti kahdeksan valtuutettua. Hallinnollista yhdistämistä kannatti selvä enemmistö eli 35 valtuutettua. Vastustajat olivat viidestä eri puolueesta. Demarit ja vasemmistoliittolaiset kannattivat yksimielisesti yhden rehtorin järjestelmää.

Ojanen sanoi olevansa huolissaan siitä, että hallinnollinen yhdistäminen johtaa opiskelijoiden liikkumisrumbaan lukioiden välillä – ja siinä tapauksessa lukiolaiset äänestäisivät jaloillaan ja menisivät lukioon Riihimäelle tai Hämeenlinnaan.

Aikuista tarvitaan

Etäopetukseenkin Ojanen suhtautui skeptisesti.

– Lukiolaiset tarvitsevat vielä aikuisen ihmisen katsomaan, että kaikki toimii.

Mirja Pöhökin (kd.) arveli, että opiskelijat valitsevat janakkalalaisen lukion nimenomaan henkilökohtaisen ohjauksen takia. Eeva-Maria Tuominen (ps.) oli huolissaan opiskelijoiden kuljetuskustannuksista.

– Äiti voi äänestää autolla eli kuljettaa lukiolaisensa työmatkallaan Riihimäelle.

Reijo Löytynoja (sd.) korosti, ettei kyse ole Tervakosken lukion alasajosta, vaan hallinnollisesta uudistuksesta.

Sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola sanoi, että lukiota pitää kehittää. Hänen mielestään rehtoreitten nykyinen yhteistyö ei ole johtanut hyvään tulokseen, sillä kumpikin rehtori katsoo lähinnä oman lukionsa parasta.

Hän vakuutti myös, että kulkeminen ei kasva räjähdysmäisesti. Tulevaisuudessakin pääosa opetuksesta on lähiopetusta.

Sähköiset taidot tarpeen

Merja Taponen (kesk.) sanoi etäopetuksesta, että sähköisten välineiden taidot on hyvä oppia koulussa, sillä nykyisessä työelämässäkin tieto kulkee verkon kautta.

– Tällä uudistuksella saadaan lisäresurssia lukion kehittämiseen. Kehittäminen tulee yhden henkilön vastuulle.

Taponen muistutti myös, että nykyään kummankin lukion rehtorin työajasta menee paljon yläasteiden rehtorin tehtävien hoitamiseen.

Lopettaminen uhkana

Jussi Mattila sanoi pelkäävänsä, että hallinnollinen yhdistäminen johtaa ensin Tervakosken lukion oppilaskatoon ja sitten lopetukseen.

Heikki Salmikin (sd.) maalaili lopetusuhkaa, mutta hänen mielestään sellainen vaara on silloin, jos hallinnollista yhdistämistä ei toteuteta.

– Ensin lakkautetaan Tervakoski, sitten Turenki.

Toinen keskustelua aiheuttanut päätös koski maan ostamista Tornator oy:ltä. Kunnanhallitus oli tehnyt ostopäätöksen jo aiemmin, mutta valtuustolta tarvittiin vielä valtuutus lisälainan ottoon maakauppaa varten.

Määrärahavarausta tarvitaan 1,29 miljoonaa euroa. Summa on niin suuri, ettei valtuusto niellyt sitä kakistelematta, mutta keskustelun jälkeen asiasta päätettiin kuitenkin yksimielisesti.

Kyse on Tervakoskella sijaitsevista maa-alueista, joista osa on katualueita (joista kunta ei maksa mitään) sekä viher- ja korttelialueita. Kauppaan kuuluu muutama muukin palsta.

Vapaaehtoisesti tai pakolla

Kunnanjohtaja ja toimialajohtaja vakuuttivat, ettei kunnalla ole oikein muuta mahdollisuutta kuin ostaa alueet. Vaihtoehtona olisi, että kunta joutuisi lunastamaan maat, ja se tulisi lopulta kalliimmaksi kuin nyt neuvoteltu vapaaehtoinen kauppa.

– Tätä kauppaa on väännetty jo viime vuosituhannella. Aika tyyristä maata, mutta ostettavaksi se tulee joka tapauksessa. Kipeetä se tekee, mutta niin se tekee viidenkin vuoden päästä, Osmo Tokeensuu (kesk.) sanoi.

Luottamuspaikoista valtuusto päätti ryhmien välisen sopimuksen mukaisesti läpihuutojuttuna. Paitsi että osa valinnoista piti jättää seuraavaan kokoukseen, joka on maaliskuussa.

Jakamattomat paikat ovat ylikunnallisia luottamuselimiä, eikä niiden jaosta ole päästy vielä neuvottelutulokseen. Esko Helle (vas.) esitti, että kunnanhallitus esittäisi tästä moitteensa piirijärjestöille.

Kokouksen lopuksi vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneiden entisten valtuutettujen, muun muassa Pertti Ilmasen muistoksi. (HäSa)

Tuoreimpia artikkeleita