Kanta-Häme

Janakkalan miekkamies sai kulttuurikummin

Hämeen linnassa julkistettiin torstaina Kansallismuseon Kulttuurikummi-kampanjan ensimmäinen kohde ja lahjoittaja.

Kohteeksi valikoitui noin 1300 jkr. menehtyneen Janakkalan ”miekkamiehen” haudasta löytynyt esineistö.

Syksyllä 2013 paikannetun muinaishaudan kiinnostavinta esineistöä ovat miekat, joista toisen on arvioitu olevan viikinkiaikainen ja toisen ristiretkiaikainen ratsumiehen miekka. Miekkojen konservoinnin näyttelykuntoon arvioidaan maksavan 10 000 euroa.

Poikkeuksellista löydössä on, että kyseessä on vain yhden vainajan hauta, johon oli asetettu vanhemmasta, viikinkiaikaisesta polttohaudasta tuotuja esineitä.

Kulttuurikummi-kampanjan toivotaan osaltaan purkavan konservointia odottavien muinaislöytöjen sumaa. Kun 2010-luvun alussa löytöjä tehtiin muutamia kymmeniä vuodessa, toimitettiin vuonna 2016 Museovirastolle yhteensä 2380 esinettä.

Kansallismuseon konservointikeskuksen intendentti Eero Ehanti kertoo, että muinaislöytöjä on odottamassa konservointia varsin merkittävä määrä.

– Resurssimme eivät mitenkään riitä, sillä meneillään on myös huhtikuussa aukeavan Kansallismuseon uuden perusnäyttelyn kokoaminen.

Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt ovat osoittaneet olevansa kiinnostuneita tukemaan löytöjen konservointia ja saattamista näyttelykuntoon.

– Tukijat tuntuvat miettivän, miten löydökset liittyvät heidän toimintaansa tai heidän toiminta-alueeseensa.

Kansallismuseo ei ole asettanut tarkkoja tavoitteita lahjoitusrahoituksen suhteen.

– Nyt tunnustelemme, millaista kiinnostus on. Uskon, että ulkopuolisen rahoituksen suuntaan ollaan menossa yhä enemmän, Eero Ehanti toteaa.

Muinaislöytöjen määrä on kasvanut metallinilmaisimilla tehdyn etsintäharrastuksen yleistyessä. Peräti 40 prosenttia kaikista Museovirastolle viime vuonna toimitetuista muinaisesinelähetyksistä tuli Kanta-Hämeestä.

Syy täällä tehtyjen löytöjen suureen osuuteen on myös miekkamiehen haudan löytänyt, aktiivisesti toimiva ryhmä Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät.

Suurin osa Museoviraston haltuun tulevista muinaislöydöistä tulee lahjoituksina. Museoviraston yli-intendentti Jutta Kuitunen kertoo, että suosion kasvaessa joukkoon on tullut myös etsijöitä, jotka pyrkivät saamaan löydöistä vähintään sivutuloja. Noin 17 prosenttia löydöistä lunastetaan.

– Summat ovat Suomessa hyvin pieniä, kympeistä muutamiin satoihin euroihin.

Harrastuksen yleistyessä on myös vaara, että löytöjä jää ilmoittamatta tai muinaisesineitä vahingoittuu väärän käsittelyn vuoksi.

– Löydön paljastuessa kaivaminen pitäisi lopettaa ja siitä tulisi ilmoittaa meille hyvien löytötietojen kanssa. Samoin ylös kaivetut esineet tulisi toimittaa meille nopeasti, Kuitunen kertoo.

Vuosisatoja maakerroksen alla säilyneiden esineiden tuhoutuminen voi olla hyvinkin nopeaa niiden joutuessa tekemisiin runsaan hapen ja ilmankosteuden kanssa.

– Tietoomme ei ole kuitenkaan tullut mitään räikeitä tapauksia.

Ensimmäisenä miekat tulevat esille Tampereella Vapriikin suurnäyttelyssä ensi kesänä. Tämän jälkeen vuorossa on Hämeen linna tai Kansallismuseo.

Seuraavaksi Kulttuurikummia ryhdytään etsimään Kansallismuseon kokoelmaan jo 1800-luvun lopusta asti kuuluneelle Someron alttarikaapille. Saksassa valmistettu kaappi on 1500-luvulta ja hyvin huonossa kuonossa.

– Kyseinen kaappi ei ole ollut koskaan esillä, mutta kyseessä on ilman muuta aarre, Ehanti kertoo.

Kaapin on tarkoitus tulla näytille Hämeen linnan Pyhät ja pakanat -näyttelyyn. Konservointi jatkuu näyttelyn jälkeen.

– Kyseinen kaappi on hyvin suuritöinen, joten se tullaan konservoimaan vaiheittain. HÄSA