Janakkalan valtuusto ahkeroi isoja päätöksiä nopeassa tahdissa – koulukeskukset rakennetaan, samoin Tervakosken terveysasema ja uimahalli

Janakkalan valtuusto pääsi todella yllättämään maanantai-iltana – niin nopeasti se nuiji pöytään päätöksen uusien koulukeskusten rakentamisesta. Äänestää ei tarvinnut.

Aivan keskustelutta ei asiaa sentään päätetty, sillä koulukeskuksista puhuttiin jonkin verran kouluverkkoasian yhteydessä.

Ehkä keskustelua olisi käyty enemmänkin, jos tässä vaiheessa olisi päätetty myös rahoista. Niistä päätetään kuitenkin vasta kuukauden päästä budjettikokouksessa.

 

Silti raha ja talous olivat esillä. Keskustelun aloitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi (sd.), joka huomautti, ettei tässä nimenomaan ole kysymys pelkästä rahasta.

– Hintalappu on kaikella, mutta hinnan lisäksi tässä on kyse arvoista, Alijärvi filosofoi kirjailija Oscar Wildeakin siteeraten.

Tapio Eerola (kesk.) taas kertoi, että ihan viime päivinä kunnan taloudesta on saatu uutta, ”ei-positiivista” tietoa. Hän ihmettelikin, miten kunnan talous kestää nämä investoinnit.

Hän arvosteli myös hankkeen suuruutta ja sitä, miksi ollaan rakentamassa yhtenäiskouluja (eli koko peruskoulun käsittäviä yksiköitä). Hän kyseli, tarvitaanko Turenkiin kaksi liikuntahallia.

Eerola pohdiskeli myös, että Turengin yläkoulu ja lukio voisivat jäädä pysyvästi nykyisiin tiloihinsa. Mitään tähän liittyviä esityksiä Eerola ei kuitenkaan tehnyt.

 

Haukankallion erityiskoulun lakkauttamisesta keskusteltiin kouluverkkoa käsiteltäessä.

– Ei kannata rikkoa sitä, mikä toimii hyvin, Haukankallion puolesta puhunut Jaana Kivistö (vas.) huomautti.

Samalla kannalla oli myös nuorisovaltuutettu Matti Saarinen. Sen sijaan Anssi Lepistö (vihr.) ja Rita Kannisto (kok.) katsoivat, että keskittämällä erityisopetus uusiin koulukeskuksiin erityisopetuksen resursseja voidaan käyttää selvästi useamman oppilaan hyväksi kuin nykyään.

Haukankallion koulussa on yhteensä 26 oppilasta ala- ja yläasteella.

– Meillä on Janakkalassa 250 lasta, jotka ovat tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa, ja määrä kasvaa, Lepistö kertoi.

 

Kyläkouluista ei nyt puhuttu juuri ollenkaan, koska kunnanhallitus ei esittänyt niiden lakkauttamista. Päinvastoin, esityksenä oli, että Heinäjoen, Tanttalan, Tarinmaan ja Vähikkälän kouluja ei lakkauteta niin kauan kuin oppilasmäärä pysyy vähintään 28:ssa.

Alun perin esityksenä oli, että nämä neljä kaksiopettajaista koulua lakkautettaisiin koulukeskusten valmistuttua, mutta kunnanhallitus käänsi kelkkansa tässä asiassa lokakuussa.

Nuorisovaltuutettu Saarinen kuitenkin toi esille, että kyläkouluissakin on ongelmansa, sillä murrosikäiset eivät välttämättä viihdy pienessä koulussa, jossa heillä ei ole omanikäistään seuraa.

Kouluverkosta ja koulukeskusten rakentamisesta päätettiin siis yksimielisesti. Päätökseen sisältyi Haukankallion koulun lakkauttaminen siinä vaiheessa, kun Turengin koulukeskuksen 2. vaihe valmistuu.

Viralan, Harvialan ja Leppäkosken kouluista päätöksessä ei puhuta mitään. Alun perin niiden peruskorjaukset sisältyivät koulupakettiin, mutta syksyn aikana ne poistettiin käsittelystä.

 

 

Kun kokouksessa edettiin hieman pienempiin rakennushankkeisiin eli Tervakosken terveysaseman ja uimahallin uudisrakennuksiin, kielenkannat aukenivat.

Tapio Eerola ehdotti molempiin kohtiin muutosta. Terveysasemasta hän esitti, että ei rakenneta uutta, vaan peruskorjataan vanha niin, että kirjasto jäisi sen yhteyteen. Ari Laivola (kok.) kannatti Eerolan esitystä.

Monet kuitenkin puhuivat uudisrakennuksen puolesta.

– Turengin terveysasema on peruskorjattu, mutta Tervakosken hanke on aina kaatunut. Terveysasema on tärkeä Janakkalan elinvoimaisuuden kannalta, Reijo Löytynoja (sd.) painotti.

Sirpa Autio (kesk.) sanoi, että jompikumpi on tehtävä, joko korjattava tai rakennettava uusi – jo tulevan sote-ratkaisunkin varalta.

– Missään tapauksessa Tervakosken ihmiset eivät mahdu Turengin terveyskeskukseen, Autio painotti. Myös Anita Ventola (ps.) ja perusturvajohtaja Matti Valtonen patistivat valtuustoa päätöksentekoon asiassa, jota on vetkuteltu jo vuosikaudet.

Kirjaston pitämisestä edelleen terveysaseman talossa ei innostuttu. Sen katsottiin kuuluvan koulukeskuksen yhteyteen. Reijo Löytynoja huomautti, että itse asiassa valtuusto oli juuri päättänytkin asiasta edellisen pykälän yhteydessä.

Tomi Pohjantähti (kok.) katsoi, että terveysaseman uudisrakennus tulee jopa halvemmaksi kuin vanhan korjaaminen, koska näin ei tarvita väistötiloja.

 

Uimahallista Tapio Eerola esitti, ettei siitä päätettäisi nyt, vaan vasta vuoden 2020 budjetin yhteydessä. Esitys sai kannatuksen useilta valtuutetuilta.

– Olisi myös suotavaa, ettei kaikissa asioissa harrastettaisi kyläpolitiikkaa, vaan että asiat ratkaistaisiin asioina sen mukaan mihin rahat riittävät.

Ari Laivola ihmetteli, kuinka samaan kokoukseen tuodaan tällainen määrä isoja päätöksiä. Hän halusi vetää jarrua, ja pelotteli jo isomman kunnan syliin joutumisella.

Pitkään keskusteltiin siitä, miksi teknisen lautakunnan uimahalliesitys joko peruskorjauksesta tai uudisrakentamisesta oli niin nopeasti muuttunut uudisrakentamiseksi. Tekninen johtaja Jukka Vahila selvitti, että kunnanhallitus oli vaatinut vastausta nopeasti, ja siksi hän oli esittänyt (ja tekla kannattanut) riskittömämpää vaihtoehtoa eli uudisrakentamista.

Pirjo Alijärvi sanoi, että kunnanhallitus tarvitsi asiasta selvän esityksen – kahden vaihtoehdon malli ei siis kelvannut.

 

Sirpa Autio muistutti, että Tervakosken uimahallia käyttävät monet muutkin kuin tervakoskelaiset: uimareita tulee hänen mukaansa muun muassa Turengista, Lopelta, Riihimäeltä, Hausjärveltä ja jopa Hämeenlinnasta.

– Riihimäenkin uimahalli on menossa korjaukseen. Pitäisi suunnitella niin, etteivät Tervakosken ja Riihimäen halli ole kiinni samaan aikaan, Autio painotti.

Eerolan muutosesitykset hävisivät äänestykset, joten myös terveysaseman ja uimahallin uudisrakennukset toteutetaan kunnanhallituksen esittämällä tavalla ja aikataululla. HÄSA

Juttua on muokattu kello 18.05. Siihen on lisätty asiaa kyläkouluista sekä Harvialan, Leppäkosken ja Viralan kouluista.