fbpx
Kanta-Häme

Janakkalassa on nyt Suomen laajin tartuntavyöhyke, lintuinfluenssaa todettu kolmen fasaanitilan linnuilla – Tämän takia tauti kurittaa aluetta

Tartuntavyöhykkeen rajoitukset estävät esimerkiksi fasaanijahdit ja sorsastuksen jo viiden kunnan alueella Kanta-Hämeessä. Lintuinfluenssaa on syksyn aikana todettu kaikkien kolmen Janakkalan fasaanitilan linnuilla.
Sauvalan kartanossa kasvatetaan vuosittain noin 20000 fasaania. Kuva: Markku Tanni
Kaikki Janakkalan syksyn lintuinfluenssatapaukset on todettu luontoon riistalinnuiksi lasketuilla fasaaneilla. Kuva: Markku Tanni / HäSa, arkisto

Lintuinfluenssatapausten takia Janakkalaan asetettu tartuntavyöhyke on nyt Suomen laajin.

Ruokavirasto laajensi vyöhykettä perjantaina, kun tautiin kuolleita fasaaneja löydettiin uudesta paikasta. Fasaanit oli laskettu riistalinnuiksi luontoon lähistöltä Sauvalan kartanosta.

Kyseessä on kolmas janakkalalainen fasaanitila, jonka linnuilla on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa tänä syksynä. Lokakuun alussa lintuinfluenssaa löytyi Viralan kartanon fasaaneilta ja syyskuun lopussa Wanantaan fasaanitilan linnuilta.

Tällä hetkellä Janakkalan lisäksi yksi tartuntavyöhyke on Salossa. Janakkalan kolme vyöhykettä yhdistävä tartuntavyöhyke ulottuu nyt Kanta-Hämeessä lisäksi Lopen, Riihimäen, Hausjärven ja Hämeenlinnan alueille. Vyöhykkeen raja sijaitsee 10 kilometrin etäisyydellä taudin kolmesta todetusta esiintymispaikasta.

Sauvalan kartanon fasaaneissa havaittiin lintuinfluenssaa viimeksi alkuvuodesta, jolloin viruksen tyyppi oli H5N8.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kanalinnut herkkiä virukselle

Lintuinfluenssa jyllää nyt erityisesti Janakkalassa, koska fasaaneja on alueella tiheässä, kertoo yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.

– Varmaankaan Janakkalassa ei ole luonnonvaraisissa vesilinnuissa virusta sen enempää kuin muualla, vaan siellä on näitä kanalintujen eli fasaanien tihentymiä. Niissä virus näkyy helposti ja kiinnittää huomiota, kun kuolleita lintuja on niin paljon. Kanalinnut ovat selvästi herkkiä sairastumaan virukseen ja kuolemaan, Kiviruusu kertoo.

– Yhtä lailla virusta esiintyy paljon Etelä-Suomessa ja myös muualla Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa.

Kaikki Janakkalan lintuinfluenssatapaukset on todettu tiloilta luontoon lasketuilla linnuilla, joita laki ei määrää lopetettaviksi. Lain mukaan lintu on luonnonvarainen, kun se päästetään tarhalta luontoon.

Valtio korvaa omistajalle eläinten hinnan, jos sairastuneiden tarhalintujen lopettamisesta tehdään viranomaispäätös. Ainoa tänä vuonna Suomessa todettu lintuinfluenssan siipikarjatapaus oli Janakkalassa helmikuussa, kun virus levisi Sauvalan kartanon tarhalintuihin.

“Lintuinfluenssaa varmasti vesilinnuissa”

Tähän mennessä Janakkalassa on todettu lintuinfluenssaa ainoastaan fasaaneilla. Ruokavirasto ei kuitenkaan pyydä erikseen näytteitä sellaisilta alueilta, joilla jo tiedetään esiintyvän tautia.

Kiviruusun mukaan lintuinfluenssaa esiintyy varmasti vesilinnuissa.

– Esimerkiksi joutsenissa ja hanhissa on löytynyt tänä vuonna useita tapauksia. Virusta on löytynyt myös kotkista, jotka ovat saaneet sen ravintoketjun huipulla syötyään sairaita lintuja. Se kyllä osoittaa, että on paljon sairaita lintuja, jotka eivät tule meille tutkittavaksi, Kiviruusu kertoo.

Todennäköisesti lintuinfluenssa on tarttunut Janakkalan fasaaneihin alun perin jostain luonnonvaraisesta linnusta.

Suomessa on todettu tämän vuoden aikana yhteensä 59 eri lintuinfluenssatapausta. Tämä ei kuitenkaan suoraan kerro sairastuneiden tai kuolleiden lintujen määrästä.

– Yhdessä erillisessä tapauksessa voi olla satoja tai tuhansiakin kuolleita lintuja, Kiviruusu kertoo.

Esimerkiksi Wanantaan tilan fasaaneista tuhansia oli kuollut syyskuun loppuun mennessä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viralan kartano on jo kolmas janakkalalainen fasaanitila, jonka kasvattamista linnuista on löytynyt lintuinfluenssaa. Kuvassa Viralan tilan fasaani vuodelta 2012. Kuva: Juhani Salo
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Kuva: Juhani Salo / HäSa, arkisto

Tilanteen kehittymistä seurataan

Janakkalan fasaanitiloilla keskitytään nyt kuolleiden lintujen keräämiseen ja niiden hallittuun hävittämiseen. Kiviruusun mukaan keskustelut lintujen tarhaan ottamisesta ovat kesken.

– Jos lintuja otetaan jossain vaiheessa uudestaan tarhoihin, pitää saada ohjeet siitä, miten se onnistuu niin, etteivät tartunnat siirry tarhoihin.

Se, kuinka kauan tartuntavyöhyke ja sen rajoitukset ovat voimassa, riippuu tilanteen kehittymisestä vyöhykkeellä.

– Pitää arvioida, miten kauan riski on olemassa tartuntojen leviämisestä siipikarjaan tai laajemmin alueelle. Olemme yhteydessä tiloihin ja seuraamme tilannetta. HäSa

Lintuinfluenssan leviämisen estäminen

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi Ruokaviraston on perustanut Janakkalaan tartuntavyöhykkeen.Tartuntavyöhykkeellä on kielletty muun muassa siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapito ja siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta.

Kaikkien lintulajien metsästys vyöhykkeellä on kielletty. Tämä vaikuttaa fasaanijahtien lisäksi esimerkiksi sorsastuskauteen, joka päättyy vuoden lopussa.

Lintuinfluenssaepidemian pitkittyminen ja luonnonvaraisten lintujen syysmuutto ovat lisänneet lintuinfluenssa leviämisriskiä koko Suomessa.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.

Ohjeet

Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, mukaan lukien luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ja yksittäiset kuolleet petolinnut, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Mikäli oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä.

Lintuinfluenssaa ei voi todeta pelkistä oireista, vaan lintu pitää aina tutkia taudin varmistamiseksi. Kunnaneläinlääkäri lähettää tarvittavat näytteet Ruokavirastoon.

Suositukset

Ruokavirasto kehottaa yhä tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa.

Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.

Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää.

Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.

Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirien koulutuksia tai kokeita järjestettäisi nyt alueilla, joissa on luontoon laskettuja riistalintuja tai riistalintujen tarhausta.

Koiriin ja kissoihin lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti, mutta mikäli eläin on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on lemmikki syytä pestä huolellisesti ja huolehtia omasta hygieniasta.

Menot