Kanta-Häme Hämeenlinna

Jari Eerola on vähentänyt pelloistaan aiheutuneita päästöjä jo vuosia – "Olen saanut vähän kylähullun maineen"

Osa Eerola-Setälän tilan pelloista kasvaa täynnä kasveja, jotka sitovat hiiltä juuriinsa ja typpeä maaperään.
Setälä-Eerolan tilan yrittäjä Jari Eerola kasvattaa pelloillaan hyödyllisiä kasveja niin ilmaston kuin taloudellisen hyödyn kannalta. Kuva: Pekka Rautiainen
Setälä-Eerolan tilan yrittäjä Jari Eerola kasvattaa pelloillaan hyödyllisiä kasveja niin ilmaston kuin taloudellisen hyödyn kannalta. Kuvat: Pekka Rautiainen

Viljelyn päästöjä vähentävät menetelmät voiva jopa lisätä sadon tuottoa.

Näin uskoo Eerola-Setälän nautatilan yrittäjä Jari Eerola.

Luonnonvarakeskuksen tekemän juuri julkaistun Maatalouden ilmastotiekartta -raportin mukaan Suomen maatalouden päästöistä jopa 75 prosenttia on lähtöisin maaperästä.

Raportin mukaan yksi keinoista vähentää maatalouden päästöjä on kasvattaa maaperän hiilivarastoinnin kykyä kivennäismailla, kuten pelloilla.

Eerola on kasvattanut pelloillaan useita kasveja, jotka sitovat hiiltä ilmakehästä. Kasveilla on myös muita ympäristövaikutuksia.

– Peltoa tarvitsee keinolannoittaa vähemmän, kun sillä kasvattaa esimerkiksi apilaa, joka sitoo typpeä, Eerola kertoo.

Hän on käynyt eduskunnassa asti puhumassa pelloista, jotka tuottavat vähemmän päästöjä.

Tuoreen raportin mukaan päästöjä olisi parhaimillaan mahdollista vähentää nykyisestä jopa 77 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Syy päästöjen vähentämiseen omassa hyvinvoinnissa

Into päästöjen vähentämiseen syntyi Eerolalle noin 5 vuotta sitten.

– Olen tyytymätön maatalouden vallitsevaan toimintatapaan, jossa aina yritetään kasvattaa peltoalaa ja tehdä enemmän. Se ei ole tuonut minulle taloudellista tai henkistä hyvinvointia, Eerola kertoo.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Öljyretikka on yksi monista kasveista, joita Jari Eerola kasvattaa pelloillaan päästöjen vähentämiseksi.

Hänen mukaansa päästövähennyksissä ei ole kyse vain ympäristön pelastamisesta.

– Pelto voi tuottaa jopa tuplasti satoa kerääjäkasvien, kuten öljyretikan kasvattamisen jälkeen.

Yksi esimerkki tästä on ohrapelto, jolla viime vuonna kasvoi öljyretikkaa.

– Ennen ohra kasvoi tässä noin polvenkorkuiseksi. Lisäksi osa pellosta kuivui todella helposti.

Nyt pellolla kasvava ohra on jo vyötäröön asti.

Naudanlihan kysynnän lasku ei huoleta

Eerola-Setälän tilan pääosassa on lihantuotanto, jota varten tilalla on noin 180 nautaa.

Naudanlihan kysynnän laskusta Eerola ei ole huolissaan.

 


”Me syömme liikaa lihaa. Pitäisi miettiä, mitä muuta laitamme lautaselle ja löytää tasapaino. ”


 

Hänestä naudanlihantuotanto on kannattavaa, jos asiat tehdään oikein.

– Me syömme liikaa lihaa. Pitäisi miettiä, mitä muuta laitamme lautaselle ja löytää tasapaino. Maatalouden täytyy sopeutua muutokseen, ja yritysten pitää miettiä mikä niiden suhde on omaan toimintaympäristöön.

Hän korostaa sukupolven vaihtumisen merkitystä maatalouden toimintatapojen muuttuessa, mutta muistuttaa, ettei mikään tapahdu kuin veitsellä leikaten.

– En tiedä, voiko seuraava sukupolvi elää samalla tavalla kuin me. Vaikeaksi se ainakin käy.

17 hehtaaria viherlannoitusnurmea

Eerola on mukana Baltic Sea Action Group -säätiön Carbon Action -projektissa.

Projektin tarkoituksena on kehittää ja tutkia keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan nopeuttaa ja tieteellisesti todentaa.

Jari Eerolasta kiinnostus hiilineutraalimpaan maatalouteen pitää aivot virkeinä. – Olen sanonut, että torjun dementiaa tällä.

Tänä vuonna tilan 150 hehtaarista 17 on kylvetty viherlannoitusnurmeksi hiilensidontaa varten. Lisäksi Eerolan pellolla on käynnissä viisivuotinen koe, jossa selvitetään hiilen sitoutumista.

– Olen saanut täällä hieman kylähullun maineen näillä intoiluillani. Olisi hauskaa jos 10 vuoden päästä 90 prosenttia viljelijöistä olisikin kaltaisiani kylähulluja, Eerola naurahtaa.HäSa

Päästöjen vähentäminen

Eerolan tilan pelloilla kasvaa timoteitä, öljyretiisiä, raiheinää, ruokonataa, nurminataa sekä valko-, alsike- ja puna-apilaa.

Kasvit sitovat juuriinsa esimerkiksi typpeä, jota käytetään lannoituksessa. Näin keinotekoisten lannoitteiden määrää seuraavan viljelyn aikana voidaan vähentää.

Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan esimerkiksi herneen ja härkäpavun viljelyn lisääminen Suomessa tehostaa peltojen hiilisidontaa.

Raportin mukaan suurin osuus, noin 60% maatalouden kasvihuonepäästöistä on peräisin turvemailta. Niiden osuus Suomen viljellystä peltoalasta on kuitenkin vain 11%.

Päivän lehti

4.8.2020