Kanta-Häme

Jari Kivelän kuvat haastavat katsojan: missä Hämeenlinnassa ja miten otettu?

Jari Kivelän henkireikä ovat työt avustusjärjestöille.
Jari Kivelän, 53, valokuvanäyttely Nooran viinibaarissa on hänen ensimmäisensä. Ajatus siitä syntyi pari vuotta sitten, kun hän katseli muiden teoksia suosikkipaikkansa seinillä. Kuvat Riku Hasari.

Tärkeintä ei ole määränpää vaan matka. Väsähtänyt sanonta, mutta tällä kertaa harvinaisen osuva.

– Synnyin tuolla Höyhensaarella, sanoo Jari Kivelä ja huitaisee kädellään Hämeenlinnan entisen synnytyssairaalan suuntaan.

Rakennus sijaitsee vaatimattoman kivenheiton päässä viinibaarista, jonka seinillä on alkusyksyn ajan ollut Kivelän valokuvia.

 

Syntymisen ja näyttelyn väliin mahtuu 53 elettyä vuotta. Ne Kivelä on viettänyt lähes kaikkialla muualla kuin synnyinkaupungissaan.

– Kun pari vuotta sitten muutin viimeksi, laskin, että se oli 34. kerta, naureskelee Kivelä.

Kivelä vietti lapsuudestaan kahdeksan vuotta Nepalissa vanhempien töiden takia. Kun hän palasi 13-vuotiaana yksin Suomeen ja muutti tuttavaperheen luo Lahteen, oli kulttuurishokki melkoinen.

– Ihmettelin, mitä ovat elokuvat tai muoti? Nepalissa läntinen maailma tarkoitti kevyitä par avion -lentopostikirjekuoria.

Näyttelyn nimi on Uncle & Sam. Eno on Kivelä itse, kuvien kohde hänen kummipoikansa Samuli Määttänen.

Nuori Jari Kivelä etsi itseään ja omaa paikkaansa pitkään ja laajalti. Laivastossa hän pääsi purjehtimaan. Hänen tekemiensä töiden määrä nousi kymmeniin erilaisiin.

– Yhtenä päivänä asfalttihommissa päätin, että pyrin opiskelemaan liikkuvaa kuvaa Tampereelle. Olin todella onnekas, kun pääsin sisään.

Kivelä sukelsi freelancerina tv-maailmaan dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia tekemään. Kiireinen työ suurissa kuvausryhmissä ei kuitenkaan tuntunut omalta.

– Olen kai kuitenkin vähän sellainen romanttinen oman tieni kulkija, hän hymähtää.

– Inspiraatiolle täytyy olla tilaa.

 

Yrittäjä Jari Kivelästä tuli 2000-luvun alussa, samoihin aikoihin, kun kuvamaailma siirtyi filmistä digiin.

– Sanoin jollain automatkalla Mannisen Sampolle, että perustetaan kuvapankki. Mä matkustan ja kuvaan! Ja niinhän me tehtiinkin.

Kuvapankki eli aikansa, mutta sitä kautta kaksikko ajautui tekemisiin yritysten kanssa.

Jo vuosia Kivelällä ja Mannisella on ollut Pixoi oy, joka tuottaa still – ja liikkuvaa kuvaa yritysten mainos- ja markkinointitarpeisiin. Pixoin asiakaslista on vaikuttava. Siltä löytyy muun muassa Kone, Valtra, Konecranes, Sandvik, Kemira ja Elematic.

– Yrityskuvauksien pitkät asiakkuudet ovat lähteneet pienestä. Siinä maailmassa sanonta ”Olet yhtä hyvä kuin viimeinen duunisi” pitää paikkansa, sanoo Kivelä.

Kuvissa Samuli luuraa hämeenlinnalaisille tutuissa rakennelmissa.

Kuvaaja saa elantonsa pääosin yrityskuvauksista.

– Olen kuitenkin silla lailla vähän itsekäs, etten pysty tekemään pelkästään teollista kuvausta. Henkireikäni on kuvaaminen avustusjärjestöille.

Kivelä on tehnyt lukuisia matkoja maailman katastrofipesäkkeisiin Unicefin, Kirkon ulkomaanavun ja lastenoikeusjärjestö Planin kuvaajana. Silloin tällöin työkumppanina on ollut Mikko Kuustonen.

Kuustosen mainitseminen on perusteltua, sillä miesten olemuksissa on paljon samaa. Helppoa tutustumista seuraa mutkaton läsnäolo.

 

Kivelä uskoo, että Nepalissa vietetty lapsuus oli hänen koulunsa taidossa olla välittämättä olosuhteiden kurjuudesta ja kuinka lähestyä ihmistä.

– Ääriolosuhteissa ihmisiä pitää kohdella hienovaraisesti ja -tunteisesti. Säälimättä ja heidän omanarvontuntoaan loukkaamatta. Sen tasapainon löytäminen on välillä todella vaikeaa. HÄSA

 

Jari Kivelän näyttely Uncle & Sam Nooran Viinibaarissa 30. marraskuuta asti.