Kanta-Häme

Järviruo'ossa on potentiaalia hyötykasviksi

Suomessa haittakasvina pidetty järviruoko tunnetaan Keski-Euroopassa hyödyistään. Suomessa sen käyttömahdollisuuksia on vasta hiljattain alettu tutkia.

Tutkijoiden mukaan ruoko on muun muassa oiva luomulannoite ja -rakennusmateriaali.

Ei riesa vaan rikkaus

– Järviruoko on hyvä kierrätysravinne, ja Suomessa siitä saadaan tässä tarkoituksessa paras hyöty, sanoo projektikoordinaattori Terhi Ajosenpä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Järviruokoa on tutkittu monessa eri hankkeessa. Parhaillaan selvitetään järviruo’on lannoiteominaisuuksia peltokokeissa. Ajosenpään mukaan kokeiluissa on saatu alustavasti hyviä tuloksia.

– Tuoreena silputtu ruoko on ollut talven yli kompostoitumassa pelloilla ja synnyttänyt hyvän humuskerroksen.

Lannoitteeksi päätyvä ruoko on testattu myrkyllisten raskasmetallien varalta, ja todettu ettei niitä kerry järviruo’on mukana peltoon.

Kesällä korjattava ruoko sopii lannoituskäyttöön parhaiten, sillä keruussa saadaan talteen enemmän ravinteita kuin talviniitossa. Usein toistetuilla niitoilla järviruo’on kasvu laantuu ja saatetaan saada kuriin kokonaan. Kesällä korjattava ruoko sopii myös biokaasun raaka-aineeksi.

Järviruo’on hyödyntäminen olisi tehokkainta siten, että paras aines käytettäisiin rakennusmateriaalina ja loppu menisi lannoite- ja energiakäyttöön, Ajosenpää kertoo.

Laajamittainen käyttö energiateollisuudessa ei hänen mukaansa ole Suomessa kovin kannattavaa. Puuta riittää ainakin toistaiseksi. Tarvittavaa osaamista tai kalustoakaan ei Suomessa ole vielä tarpeeksi.

– Innostuneita yrittäjiä kyllä löytyy eripuolilta Suomea, mutta toiminnan aloittaminen on hankalaa ilman rahallista tukea, Ajosenpää sanoo.

Luomurakentaminen nostaa päätään

Miellä ruokorakentaminen on vielä melko minimaalista. Suomessa ruokokattoja on tällä hetkellä 70, kun Tanskassa niitä on noin 50 000.

Etelänaapuri Virossakin ruokokasveilla eristettyjä kattoja on kolmisen tuhatta, kertoo Cofreen -hankkeessa ruokorakentamista tutkiva Turun ammattikorkeakoulun opettaja Rauli Lautkankare.

Järviruoko johtaa lämpöä hieman enemmän kuin perinteisesti eristeinä käytetyt mineraalivillat. 30 senttimetriä ruokoa vastaa 20 senttimetriä villaa.

Ruokokatto on melko pitkäaikainen. Oikein rakennettuna se kestää 50-70 vuotta.

Työn osuus ruokokaton hinnasta on suurempi kuin perinteisesti katon, joten se nostaa katon kokonaishintaa jonkin verran.

Luomukatto peittoaa muut materiaalit ylivoimaisesti ekologisuudellaan, minkä Lautkankare sanoo olevan sen ehdoton valtti.

– Ekologisen rakentamisen trendi on Suomessa vahvistumaan päin. (HäSa)