Kanta-Häme Hämeenlinna

Jäte kiertää Karanojalla lähes sataprosenttisesti – Kaatopaikka on kaukainen muisto menneisyydestä

Karanojan jätteenkäsittelyalueella jätehuolto on prosessitekniikkaa.
Karanojalta toimitettiin Fortumin Riihimäen kiertotalouskylään viime vuonna noin 80 000 tonnia sekajätettä. Jätteestä erotellaan Riihimäellä muovi, biojäte ja metalli. Kuva: Pekka Rautiainen
Karanojalta toimitettiin Fortumin Riihimäen kiertotalouskylään viime vuonna noin 80 000 tonnia sekajätettä. Jätteestä erotellaan Riihimäellä muovi, biojäte ja metalli. Kuva: Pekka Rautiainen

Karanojan jätteenkäsittelyalueella tuuli työntää hiekkaa edellään. Työkoneiden jylinä halkoo vaimeasti ilmaa. Kolmelta iltapäivällä alueella on yllättävän rauhallista – ja hajutonta.

Missä on löyhkäävä kaatopaikka ja valtavilla jäteaumoilla rymistelevät jäteautot tai kirkuen kaartelevat lokkiparvet?

Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen myöntää, että sana kaatopaikka nostaa hänen ihokarvansa pystyyn. Kiertokapula-sana on edelleen valitettavan monelle yhtä kuin ”Karanojan kaatopaikka”.

– Kun tulin taloon 15 vuotta sitten, olimme kaatopaikkayhtiö, mutta ei täällä ole ollut kaatopaikkaa vuosiin, Mäkinen painottaa.

Vain prosentti loppusijoitetaan alueelle

Aluetta voi nykyisin tituleerata kiertotalouskyläksi ja jätehuoltoa prosessiteollisuudeksi.

Portista sisään tulevasta jätteestä enää vain noin prosentti loppusijoitetaan alueelle. Kaikki muu pääsee kiertoon tai hyödynnetään energiaksi. Vanhoista jäteaumoista ensimmäinen on suljettu toissa vuonna, kahden muun sulkemista valmistellaan.

Kaatopaikkastatuksen Kiertokapula ravisti harteiltaan ensimmäisenä Suomessa, kun yhtiö aloitti vuonna 2007 yhteistyön silloisen Ekokemin, nykyisen Fortumin kanssa.

Kevyt ja raskas metallijäte erotellaan erillisiksi kasoiksi. Myös teräsbetonin teräs erotellaan metallinkierrätykseen. Kuva: Pekka Rautiainen
Kevyt ja raskas metallijäte erotellaan erillisiksi kasoiksi. Myös teräsbetonin teräs erotellaan metallinkierrätykseen. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Sekajätteestä puolet polttoon

Viime vuonna Karanojan kautta kulki noin 122 000 tonnia jätettä.

Valkeakosken, Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan asukkaiden tuottama sekajäte kiertää Karanojan kautta Fortumin Riihimäen kiertotalouskylään.

– Riihimäellä sekajätteestä erotellaan biojäte, muovi ja metalli. Sekajätteestä vain noin puolet menee polttoon.

Jätteen polttamisella Fortum tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Biojätteestä syntyy Gasumin biojalostamossa biokaasua ja lannoitetta.

Karanojalla valmiiksi lajiteltu ja toimitettu biojäte hyödynnetään St1:n etanolilaitoksessa. Kyseessä oli aikoinaan ensimmäinen laitos maailmassa, joka tuotti etanolia biojätteestä.

 

 

Prosessi synnyttää myös biokaasua

Kotitalouksien syömättömästä ja kaupan myymättömästä ruuasta poistetaan käymiskäsittelyn jälkeen etanoli tislaamalla. Jäljelle jäänyt mäski mädätetään lannoitteeksi.

Prosessin aikana syntynyt biokaasu sekä vanhoista aumoista kerätty kaatopaikkakaasu yhdistetään pyöreässä jättigolfpalloa muistuttavassa kaasukellossa. Kaasumoottorin pyörittämä generaattori tuottaa sähköä ja lämpöä.

– Sähkö menee alueen käyttöön ja ylimääräinen valtakunnan verkkoon, lämpö taas kaukolämpönä Elenialle, Mäkinen selostaa.

Mäkisen mukaan yhteistyö näiden kahden suuren, Fortumin ja St1:n kanssa on nopeuttanut Karanojan kierrätysalueen kehittämistä ja sparrannut Kiertokapulaa hyviin suorituksiin.

– Aluetta kehitetään Kiertokapulan lisäksi myös alueen yrittäjien ja teollisuuden tarpeisiin.

“Lisää yritysyhteistyötä”

Mäkinen himoitsee lisää yritysyhteistyötä. Uusia kumppaneita Karanojalla voisivat olla esimerkiksi rakennusjätteen lajitteluun tai polttolaitoksen rakentamiseen keskittyvät toimijat.

Jätehuolto on volyymibisnestä – jätetonnit vaativat hehtaareita. Niinpä uusi kaupungilta vuokrattu 25 hehtaarin lisäalue tulee tarpeeseen. Siitä saadaan lisätilaa muun muassa maankäsittelyä varten, sillä puhtaan ja lievästi pilaantuneen maan jatkojalostamista halutaan Karanojalla lisätä.

Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen esittelee uutta 25 hehtaarin lisäalaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen esittelee uutta 25 hehtaarin lisäalaa. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Ensi kesänä eläkkeelle jäävä Mäkinen jättää Kiertokapulan taakseen hyvillä mielin. Hän on ylpeä, että olen saanut olla kehittämässä jätehuolto valtakunnallisella tasolla.

– Homma on hyvin hallinnassa, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tuuli helisyttää lasinkappaleita lasimurskakasa kuin tuulikelloa ikään. Aurinko saa siniset ja lilat lasinkappaleet kimaltelemaan. Löyhkäävä jätevuori on kaukainen muisto menneisyydestä. HÄSA

 

Karanojan jätteenkäsittelyalue

Vuosittainen jätemäärä vuonna 2018 noin 122 000 tonnia (luvut eivät täysin tarkkoja).

Puhdas ja lievästi pilaantunut maa 64 000 t.

Yhdyskuntajäte 30 000 t, biojäte 4 400 t.

Rakennusjäte 6 150 t, betoni, tiili, asfaltti 4 100 t, puhdas puu 3 700 t.

Risut, haravointijäte, kannot 2 800 t.

Metalli, lasi, kyllästetty puu, pahvi, renkaat, romuajoneuvot 1 600 t.

St1-bioetanolilaitokselle toimitettiin vuonna 2018 noin 7 500 t biojätettä.

Alueelta toimitettiin Fortumin Riihimäen kiertotalouskylään viime vuonna noin 80 000 t sekajätettä.

Vuonna 2011 Kiertokapulan vastaanottamasta jätteestä ohjattiin energia- ja materiaalikierrätykseen noin 84 prosenttia. Vuonna 2018 vastaava luku oli 99 prosenttia.

Noin yksi prosentti vastaanotetusta jätteestä (mm. lasi- ja kivivilla, kipsilevy ja asbesti) loppusijoitetaan alueelle (noin 2 550 t).

Vuosittain noin 55 000 asiakaskäyntiä. Vilkkaimmat kuukaudet ovat toukokuu ja lokakuu.

Toukokuussa tuodaan noin 110 puutarhajätekuormaa päivässä.