Kanta-Häme

Jäte tarvitsee jalostajia

Jätteiden hyötykäyttö on työllistänyt Hämeen ammattikorkeakoulun opettajia ja opiskelijoita jo pitkään. Hamkissa ei ole tällä hetkellä koulutusohjelmaa, joka ei tavalla tai toisella olisi jätteiden kanssa tekemisissä. Jätteet ovatkin yhä useammin tulevaisuuden raaka-ainetta niin muotoilussa ja rakentamisessa kuin bio- ja elintarvikealallakin.

Kun bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman yliopettaja, tekniikan tohtori Maritta Kymäläinen alkoi tutkia biokaasua 12 vuotta sitten, oli Suomessa ainoastaan yksi biojätteistä biokaasua tuottava laitos. Nyt laitoksia on jo kymmenkunta ja lähitulevaisuudessa toimintaansa on aloittamassa toinen mokoma.

Biokaasun liikennekäyttö on kasvanut Suomessa viiden vuoden aikana 160 prosentin vuosivauhdilla. Myös tankkausasemien määrä lisääntyy, mutta hitaammalla temmolla. Uusimman aseman avasi joulukuun alussa Forssan Kiimassuolla toimiva Envor Biotech.

– Ennen kaikkea jätteestä ja lietteestä syntynyt biokaasu on tulevaisuuden polttoaine. Valitettavasti biokaasun jakeluasemia on vielä harvassa, sillä niitähän on ainoastaan parikymmentä. Toinen biokaasun haaste on sen tuotannon kannattavuus. Tuotantoprosessissa syntyy myös toista tuotetta, niin sanottua mädätysjäännöstä, jonka käsittelylle ja hyötykäytölle tarvitaan kannattavia ratkaisuja, Kymäläinen huomauttaa.

Vielä ei biokaasusta ole jättibisnekseksi, sillä biokaasulla kulkevia autoja on Suomessa ainoastaan 1 500. Syyskuun lopussa Suomen Biokaasuyhdistys ilmoitti uudesta Suomen ennätyksestä. Jo oli aikakin, sillä edellinen biokaasun liikennekäytön ennätys oli vuodelta 1945.

Jätteet tarkasti talteen

Vaikka biokaasu onkin leimallisesti tulevaisuuden auton polttoaine, on sillä Suomessa vuosikymmenien historia.

Jo 1930- luvulla kehitettiin kaasun käyttöön soveltuva teknologia, jota hyödynnettiin ennen kaikkea sotien aikana.1940-luvun alussa biokaasua tuotettiin Helsingissä kahdella jätevedenpuhdistamolla, joilla oli myös biokaasun tankkauspaikat. Lähes sadan auton käyttämä biokaasu painui kuitenkin unholaan jo vuonna 1946, kun bensiinin tuonti vapautui.

Tämän päivän biokaasu tuotetaan esimerkiksi Envorin biokaasulaitoksella sinne saapuvista biojätteistä, puhdistamolietteistä ja rasvoista. Siellä mädätysprosessissa syntyvä biokaasu puhdistetaan ja jalostetaan biometaaniksi, joka on maakaasun veroista liikennepolttoainetta. Kaasu johdetaan kaasuputkea pitkin tankkausasemalle.

– Biokaasua tuotetaan ja käytetään laajasti ennen kaikkea Saksassa. Siellä biokaasu on kuitenkin pääasiassa maanviljelyksen sivuelinkeino, kun se Suomessa on jätteen hyötykäyttöä. Nimenomaan jätteestä syntyvän kaasun tutkimuksessa Suomi on edellä muita maita. Ruotsi taas on mallimaa biokaasun liikennekäytön edistämisessä, Maritta Kymäläinen korostaa.

Kustannustehokkuus ennen kaikkea

Suomessa jätettä halutaan hyödyntää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Parhaillaan tutkitaan aktiivisesti sitä, missä biokaasua ja mädätysjäännöstä voitaisiin toden teolla hyödyntää. Tulevaisuudessa hyötykäyttöä voisi löytyä esimerkiksi lääketeollisuudessa.

Kiimassuon biokaasua käyttää energiana tällä hetkellä autojen lisäksi muun muassa Forssan lasivillatehdas ja kirjapaino. Esimerkiksi lasivillatehtaassa korvataan Kiimassuon biokaasulla yli puolet käytettävästä nestekaasusta. Tehdas on ottanut biokaasun käyttöön koko lasivillan valmistusprosessissa sekä rakennusten lämmityksessä.

Biokaasussa on kuitenkin mahdollisuuksia moneen.

Niinpä esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdään parhaillaan kahtakin opinnäytetyötä, jotka liittyvät biokaasuun: Taru Heinonen tutkii biokaasulaitoksesta jäävän ylijäämäveden käyttöä ja vähentämistä ja Anni Pihkamäki mädätysjäännöksen varastoinnin valumavesiä. Tähän asti ravinteikkaat vedet on jouduttu lähettämään puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

– Mädätysjäännöksessä on paljon typpeä ja luonnossa vain rajallisesti esiintyvää fosforia. Siitä olisi tärkeää saada ravinteet kiertoon ja tuottaa yhä parempaa lannoitetta ja maanparannusainetta, Maritta Kymäläinen korostaa.

(HäSa)