Kanta-Häme

Jätekaivojen tyhjennys voidaan kunnallistaa

Jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen aloittaa syksyllä tarkastelun, täyttyvätkö haja-asutusalueilla uuden jätelain edellytykset sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksissä ja kuljetuksissa. Taajamat jäävät tarkastelun ulkopuolelle.

Virtanen tekee kartoituksen jälkeen yhteiselle jätelautakunnalle esityksen, voiko toiminta jatkua edelleen kiinteistön omistajan itsensä järjestämänä vai pitäisikö jätekaivovesien kuljetus kunnallistaa. Käytännössä se jäisi jätehuoltoviranomaisen tehtäväksi ja Kiertokapulan kilpailutettavaksi.

– Kaikki on vielä auki. Asia ei millään ehdi tämän vuoden päätöksentekoon, mutta sillä on kiire. Ehkä ensi vuoden ensimmäisessä yhteisen jätelautakunnan kokouksessa saisimme asian jo lausunnoille. Kevään aikana asiasta pitäisi saada päätös, Virtanen sanoo.

Menettely sama kuin yhdyskuntajätteissä

Tarkastelu tulee olemaan pääpirteissään sama kuin se oli yhdyskuntajätteen osalta.

Jätehuoltokoordinaattori totesi kesäkuussa julkaistussa selvityksessään, että jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät toteudu muun muassa Hämeenlinnassa.

Kunnallistamisajatuksesta nousivat takajaloilleen vapaata yrittäjyyttä kannattavat kokoomuslaiset aina Hämeenlinnan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaa Tapio Vekkaa ja Lopen valtuuston puheenjohtajaa ja kansanedustajaa Timo Heinosta myöten (HäSa 28.8.).

Heli Virtanen painottaa, että tarkasteluun tulevat samat ehdot kuin yhdyskuntajätehuollon puolella.

Lähtökohtana on tässäkin kuntalaisten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

– Kuljetuspalveluita on oltava saatavilla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kaikkia yhteistoiminta-alueen 12 kuntaa pitää kohdella tasapuolisesti. Keskustelussa on päässyt unohtumaan, että olemme tässä kuntalaisten asialla, emmekä halua heille mitään pahaa, Virtanen toteaa.

Hinnoissa lienee epätasa-arvoa

Heli Virtanen arvelee, että kuntalaiset ovat nyt jätekaivojen tyhjennysten hintojen suhteen hyvin epätasa-arvoisessa asemassa.

Mielipidekirjoittaja (HäSa 29.8.) kertoi maksavansa haja-asutusalueella sakokaivon tyhjennyksestä 155 euroa, kun taas hänen työkaverinsa maksaa saman yrittäjän palvelusta lähes kaupungin keskustassa vain 60 euroa.

– Tämä on se yleinen käsitys, että näin asia on. Pärstäkerroinkin voi vaikuttaa palvelun hintaan. Tähän pitää nyt pureutua ja saada siitä tietoa.

– Asiakasta ei voi syyllistää periaatteella ”tyhmä maksaa”. Todellisuudessa hänellä ei ehkä ole muuta vaihtoehtoa, koska mikään muu yritys ei tule sinne kaivoja tyhjentämään. Emme voi velvoittaa kuntalaista olemaan tietoinen, mistä ja keneltä voisi kysyä asiasta. Se ei ole kuntalaisten oikeaa kohtelua. Kyse on kuitenkin kunnan välttämättömyyspalvelusta, Virtanen korostaa.

Jos päädytään kunnallistamiseen, voiko hinta toisilla nousta ja toisilla laskea?

– Kyllä siinä varmasti näin käy, Virtanen miettii.

Jätehuoltoviranomaiselle tulee sako- ja umpikaivolietteissäkin velvoite luoda asiakaskunnasta rekisteri ja ylläpitää sitä. Näin ollen mitään ”vapaamatkustajia” eli järjestelmän ulkopuolelle jättäytyjiä ei pitäisi enää olla.

Tulevassa tarkastelussa arvioidaan paitsi kotitaloudet myös jätehuolto- ja ympäristöviranomaiset ja heidän asemansa kokonaisuudessa. Suurennuslasin alla ovat myös kuljetusyritykset ja jätehuoltoyhtiönä Kiertokapula.

Lisäksi selvitetään mahdolliset ympäristö- ja terveyshaitat ja jätehuollon yleinen toimivuus kunnassa. (HäSa)

 

 

 

Päivän lehti

27.1.2020