Kanta-Häme

Jätevesi porisee jo uudella puhdistamolla

Jätevedenpuhdistamon saneerausvuosi ei aiheuttanut Vantaanjoelle ylimääräistä kuormitusta viime vuonna. Vaikka puhdistamon biologisesta prosessista oli kesällä käytössä vain puolet, esikäsitellyn jäteveden ohijuoksutuksilta säästyttiin koko viime vuoden aikana lähes kokonaan.

Riihimäen Veden käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kuvaa viime vuoden olosuhteita erinomaisiksi. Kevättulvilta vältyttiin vähälumisen talven vuoksi eikä kesän aikana Riihimäelle osunut yhtään rankkasadetta.

Happikadolta säästyttiin

Limnologi Heli Vahtera Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä vahvistaa, että Vantaanjoen veden happipitoisuus säilyi Arolamminkosken mittauspisteessä läpi kesän, vaikkakin pitoisuus oli kuivana kautena heikko.

Tavallisina vuosina veden virtauksen väheneminen on aiheuttanut joessa happikatoa ja kalakuolemia. Ensi kesänä Arolamminkosken veden laadun mittausten perusteella päästään arvioimaan puhdistamon laajentamisen ja tehostamisen vaikutuksia.

– Vanha puhdistamo oli jo vuosikaudet sitten tullut käyttöikänsä päähän, joten sen vaikutus tuntui Nurmijärvelle saakka. Saneeraus parantaa väistämättä tilannetta. On kuitenkin muistettava, että uudeltakin puhdistamolta jokeen laskettu vesi on puhdistettua jätevettä. Ravinnekuorma ja mikrobitaso ovat silloin aina korkeampia kuin luonnonvedessä, Heli Vahtera painottaa.

Uudenvuoden testi onnistui

Joulukuuksi valmistuneen jätevedenpuhdistamon toimivuus ja tehokkuus joutui joulun jälkeen jo kovaan testiin, kun taivaalta satoi ensin vettä ja sitten lunta, joka suli vuorokaudessa.

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen on tyytyväinen laitoksen kykyyn selviytyä äkillisestä kuormituksesta.

– Aiemmin vastaavassa tilanteessa olisi jouduttu ohijuoksutuksiin. Nyt kaikki jätevesi pystyttiin ottamaan puhdistusprosessiin eikä Karoliinanojaan ei tarvinnut laskea mitään, Tiina Oksanen kertoo.

Koko tekniikka uusittu

Puhdistamon koko tekniikka uusittiin keväällä 2013 alkaneen ja 20 miljoonaa euroa maksaneen saneerauksen aikana. Samalla käsittelykapasiteettia kasvatettiin ja biologiseen prosessiin rakennettiin kolmas ilmastusallas. Liukoisen typen talteenotto tehostuu, kun laitokseen saatiin veden jälkikäsittelyyn hiekkasuodatusallas, jollaista aiemmin ei ole ollut käytössä.

Hiekkasuodatuksella saadaan poistettua jätevedestä myös fosforia ja muita vielä jäljellä olevia epäpuhtauksia ennen kuin käsitelty vesi lasketaan Vantaaseen.

Riihimäen puhdistamolla on aiemmin ollut vaikeuksia pystyä poistamaan luvan edellyttämä 70 prosenttia liukoisesta typestä. Saneeraus mahdollistaa tavoitteen täyttymisen. Fosforista on jo pystytty poistamaan vaaditut 90–95 prosenttia.

Toimintavarmuus kasvaa

– Yleensä ottaen laitoksen käyttövarmuus paranee. Pystymme ottamaan aiempaa suurempia jätevesimääriä vastaan. Ongelmatilanteissa biologisesta prosessista voidaan sulkea yksi linja, jolloin käyttöön jää vielä kaksi. Koko tilanteeseen vaikuttaa myös, että viemäriverkon rakentaminen vähentää hulevesien johtamista puhdistamolle, arvioi Tiina Oksanen.

Riihimäen puhdistamolla käsitellään Riihimäen, Hausjärven ja Lopen jätevedet. Vantaanjoen alueella toimii Riihimäen puhdistamon lisäksi puhdistamot Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Muiden kuntien jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Helsingin Viikinmäen puhdistamolle. (HäSa)