Kanta-Häme

Jätevesiuudistukset etenevät jähmeästi

Haja-asutusalueiden asukkaat tekevät jätevesiasetuksen vaatimia muutostöitä hitaasti.

Jätevesineuvoja Laura Huhtala Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä sanoo, että hänen alueellaan arviolta viidesosa talouksista on hoitanut jätevesiviemäröintinsä kuntoon. Huhtala tekee neuvontaa Jokioisten alueella.

– Noin 80 prosenttia järjestelmistä on vielä uusimatta. Osa tästä ryhmästä on ikävapautettuja, osalla ovat syynä terveydelliset tai taloudelliset syyt. Suurin osa kuitenkin aikoo laittaa asian kuntoon määräaikaan mennessä.

Määräaika lähestyy

Haja-asutusalueilla jätevesijärjestelmien on oltava asetuksen mukaisessa kunnossa maaliskuussa 2016. Määräys annettiin jo vuonna 2004, kumottiin vuonna 2011 ja tilalle annettiin uusi asetus.

Moni epäilee asetuksen pysyvyyttä, kun sitä on jo kerran muutettu. Osa pelkää, että uusia määräyksiä tuleekin juuri, kun oma järjestelmä on uudistettu.

Myös viemäriverkoston laajentuminen aiheuttaa epätietoisuutta.

– Olen saanut kunnalta listat, johon on rajattu sellaiset alueet, joille on suunnitteilla viemäriverkoston laajentamista. Sen perusteella määräytyvät neuvontapaikat, Huhtala sanoo.

Pirkanmaan alueella jätevesineuvontaa tekevä Niina Porevuo kertoo samaa viestiä kuin Huhtala – työnsarkaa riittää.

Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys tekee vuosittain alueellisia raportteja uudistamistarpeessa olevien jätevesiratkaisujen lukumäärästä. Esimerkiksi Pirkanmaalla tehtiin viime vuonna reilut 700 käyntiä.

– Talousjätevesiasetuksen vaatimukset täytti 26 prosenttia kiinteistöistä.

Ruuhkaa luvassa

Porevuon mukaan ei ole realistista, että kaikki pystyisivät määräajassa saamaan järjestelmänsä ajan tasalle. Jos koko joukko aloittaa uudistuksen viime tingassa, suunnittelijat, asentajat ja tuotteet loppuvat kesken.

– Kunnalla on mahdollista asettaa uhkasakko, jos järjestelmä ei ole määräaikaan mennessä kunnossa. Kaikilla on kuitenkin varmasti tiedossa tilanne: niin paljon tehtävää, niin vähän aikaa, Porevuo sanoo.

Kunkin kiinteistön jätevesiratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti. Tilavalla tontilla on mahdollisuus vaikkapa maansuodatukseen ja jopa imeyttämiskenttään.

Pohjavesialueilla on myös jonkin verran kaksoisviemäröintiä, jossa vessan vedet menevät umpisäiliöön, ja niin sanotut harmaat vedet eli muu talousvesi käsitellään erikseen.

Ympäristön hyväksi

Jokioisten Vaulammilla asuva tieteilijä Nigel Kilby on valinnut järjestelmäkseen panospuhdistamon. Kilby asennutti laitteen seitsemän vuotta sitten.

– Tiesin, että se on tehtävä. Hinta oli kaikkinensa noin 10 000 euroa. Tämä voi olla kuitenkin oikea ratkaisu, jos haluaa toimia ympäristön hyväksi.

Ennen puhdistamon asennusta jätevedet olivat valuneet jokeen. Nyt laite on liitetty suoraan taloon, ja vuosittaiset kustannukset ovat noin 300 euroa.

Kun Kilby mietti jätevesiratkaisua, kuivakäymälän mahdollisuus suljettiin pois ensimmäisenä. Lapset olivat pieniä, joten asiaa oli mietittävä lapsiperheen arjen käytännön kannalta.

Puhdistamon säiliöt tyhjennetään käytön mukaan, ja laite huolletaan vuosittain.

– Sellaisia ongelmia ei ole ollut, joita ei olisi saatu ratkaistua, Kilby sanoo.

Jos ongelmia tulee, Kilby näkee työhuoneensa ikkunasta asian välittömästi.

– Puhdistamon vieressä on lamppu, joka yleensä palaa aina. Jos valo ei pala, on jotakin vialla. Esimerkiksi ukkonen voi joskus häiritä hetkellisesti järjestelmää, ja silloin painetaan reset-nappia, jonka jälkeen kaikki taas toimii. (HäSa)

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic