Kanta-Häme

Jatkettu rikos mukaan rikoslakiin

Rikoslaissa on rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriaisen mukaan korjattavaa. Laista puuttuvat hänen mukaansa osuvat työkalut Oulun insestitapauksen kaltaisten seksuaalirikosten rankaisemiseksi.

51-vuotias mies tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen tyttärensä törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka kesti jopa yhdeksän vuotta. Mies määrättiin maksamaan 45 000 euron kor- vaukset.

– Lainsäädäntömme ei ota huomioon jatketun rikoksen mahdollisuutta, jollaisesta tapauksessa on kyse. Törkeän seksuaalirikoksen lisäksi ihmistä orjuutettiin ja alistettiin, hän toteaa.

Oulun tapauksessa oli Utriaisen mukaan ongelmallista myös se, että katsotaanko hyväksikäyttö yhdeksi jatketuksi teoksi vai useammaksi teoksi. Mikäli se olisi tulkittu useammaksi teoksi, maksimirangaistus olisi 13 vuotta.

Lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusasteikko on 1–10 vuotta. Rangaistusta mitattaessa huomioidaan rikoksentekijän ja uhrin suhteen läheisyys ja luottamuksellisuus sekä teon laatu. Merkitystä on myös hyväksikäyttökerroilla ja tekotavoilla sekä hyväksikäytön ajanjakson pituudella.

Suomessa seksuaalirikosten rangaistusasteikot ovat Utriaisen mukaan tavattoman matalia.

– Lisäksi päätöksiä tehdessä on tukeuduttu määrällisiin rikostilastoihin. Oikeudenkäynnit ovat usein salaisia, joten ei tiedetä minkä tyyppisiä tapaukset tilastoissa itse asiassa ovat. Seksuaalirikokset ovat törkeysasteeltaan hyvin erilaisia, keskivertoja ei juuri ole.

Pykälä on sama, vaikka teot voivat olla erilaisia. Hän arvioi, että Oulun käräjäoikeuden tuomio osoittaa tuomioiden olevan eriytymässä.

– Suunta on oikea. Tuomiossa ei tuijotettu keskiarvoja, ja syyttäjän vaatiman kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen määrääminen osoittaa rohkeutta. Seksuaalirikoksissa on ääripäitä, joille on oltava omat rangaistuksensa

Utriaisen mielestä on hyvä asia, että seksuaalirikosten oikeutta käydään avoimin ovin. Seksuaalirikoksiin liittyy hänen mukaansa mystiikkaa tai häpeää, ja avoimet käsittelyt lisäävät tietoa.

– Todellisuus on usein mielikuvitusta karmeampaa. Olisi hyvä, että ihmisille valkenisi, millaisia tekoja maailmassa tapahtuu. Oulun tapauskin menee useimpien ihmisten mielikuvituksen ulkopuolelle. Tuskin viranomaisetkaan ovat edes osanneet ajatella, että tällaista voisi tapahtua.

Neuvotteleva virkamies Annika Parsons sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että Oulun rikoksen tapahtuma-ajankohdan jälkeen lainsäädäntö on muuttunut. Esimerkiksi viranhaltijan ilmoitusvelvollisuutta väkivallasta ja hyväksikäytöstä on terävöitetty. Käytäntöjä tarkasteltiin Vilja-Eerikan kaltoinkohtelun ja vuonna 2012 tapahtuneen surman jälkeen.

– Ilmoitusvelvollisuus on lisännyt tapausten esiintuloa, hän arvioi.