Kanta-Häme

Jättipalsami on kaunis vihollinen

Vihreistä lehdistä kiinni. Kevyt kiskaus ylöspäin. Jättipalsami hetkessä on juurineen irronnut maasta.

– Vaikka nyt puhdistamme alueet täysin, ensi viikolla täällä voi taas olla kasveja. Siksi palaamme tänne uudelleen, kertoo kansainvälistä työleiriä Lopella ohjaava Marjo Viitanen.

Lopen luonnonystävät ohjaa nyt kaksi viikkoa kestävää Nuorisovaihto Allianssin työleiriä, jossa kitketään haitallisia jättipalsameja ympäri Loppia.

Työmaana ovat kunnan alueet, mutta yksityisillekin paikoille voidaan mennä, jos maanomistaja on kutsunut.

– Parasta on ollut se, että leiri on saanut myös paikallisia liikkeelle. Monet ovat huomanneet, että oman pihan voi kitkeä itsekin, kertoo toinen vetäjä Marika Tudeer.

Maitohorsmakin jää alle

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, mutta yhdessä kasvissa voi olla 700 siementä, jotka lentävät 4–5 metrin päähän. Auton renkaissa ne voivat kulkeutua kauaskin.

Jättipalsami on vieraslaji, joka on tullut Suomeen ihmisten puutarhoissa. Täällä sille ei ole luontaista vihollista. Jättipalsami syrjäyttää kasvupaikaltaan jopa maitohorsman.

– Jättipalsami on kaunis kasvi puutarhassa, mutta puutarhurin pitäisi miettiä, kuinka sen leviämisen sieltä luontoon voi estää? Jos puutarhuri esimerkiksi kuolee, niin kuinka hän voi varmistaa puutarhan hoidon jatkumisen, pohtii Tudeer.

Jättipalsami ei kuitenkaan ole myrkyllinen.

– Sen voi jopa syödä, ja sitä voi antaa eläimille, Tudeer kertoo.

Siksi kasvi onkin turvallinen kenen tahansa kitkeä, toisin kuin esimerkiksi jättiukonputki, joka voi aiheuttaa kitkijälleen palovammoja.

Vastakohta rantalomalle

Maitohorsma nousee poimijan käsiin, kunnes ohjaava Viitanen huomauttaa, ettei sitä tarvitse kitkeä. Kaikki leiriläiset ovat ensimmäistä kertaa Suomessa, ja luonto on vielä vierasta. Silti suurin syy lähteä mukaan on monelle ollut suomalaisen luonnon kauneus.

Iältään 18–28-vuotiaat leiriläiset valittiin sen perusteella, että he haluavat auttaa ympäristöä. Leiri täyttyi hetkessä.

Saksasta tullut biologian opiskelija Tina Götze kertoo, että tunnistaa jättipalsamin myös kotimaastaan.

Leiriläiset ovat saapuneet Suomeen omilla rahoillaan ja työskentelevät ilmaiseksi kaksi viikkoa. Tällainen kesälomanviettotapa ei ole heille kuitenkaan ongelma.

– Mielestäni on tylsää vain maata rannalla, ja tahdoin matkustaa johonkin, kertoo Götze.

Insinööriksi opiskeleva Mickael Heitzemann taas kertoo, että fyysinen työ on lomaa aivoille. Eteläkorealainen Soyeon Kim uhraa leirille koko kahden viikon kesälomansa.

– Näin elokuvan, jossa kerrottiin Suomesta, ja tahdoin siksi tulla tänne, hän kertoo.

(HäSa).

 

 

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic