Kanta-Häme

Jenkkikauppa puree

Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä voi tämän vuoden aikana tulla Venäjän kanssa tasoihin. Näin arvioi ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttonen.

Anttonen oli puhumassa Hämeen liiton isännöimässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa illassa torstaina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Yleisön muodostivat lähes yksinomaan Arkadianmäelle pyrkivät.

Yhdysvallat on kauppakumppanina ollut Suomelle vähemmän merkittävä kuin muulle EU:lle. Taloudellisista ulkosuhteista vastaava alivaltiosihteeri Anttonen kuitenkin arvioi, että laskeva Venäjän talous tuo maiden osuudet tasoihin.

– Venäjän talous sakkaa tällä hetkellä erittäin pahasti, Anttonen kertoo.

Tullin ulkomaankauppatilastot vahvistavat Anttosen arviota. Viime vuonna Suomen vienti Venäjälle laski edellisvuodesta 14 prosentilla. Samassa ajassa vienti Yhdysvaltoihin kasvoi seitsemän prosenttia.

– Talouskriisi on Yhdysvalloissa ohi. Viimeisen kahdentoista kuukauden aikana on joka kuukausi syntynyt yli 200 000 nettotyöpaikkaa enemmän, Anttonen totesi.

Kauppaa Aasiasta Afrikkaan

Runsaan puolen tunnin mittaisen puheenvuoron tarkoitus oli perehdyttää mahdollisesti tulevia kansanedustajia siihen kansainväliseen maailmaan, jossa Suomi elää. Ulkoasiainministeriö pitää vastaavia tilaisuuksia ympäri Suomea.

Anttosen viesti vallan kahvaan pyrkijöille oli yksinkertaisuudessaan se, että Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä.

– Ulkomaailman asiat ovat meille yhä tärkeämpiä. Suomi on erittäin vahvasti ulkomaankaupasta riippuva maa. 40 prosenttia tämän maan bruttokansantuotteesta tulee tavaroiden ja palveluiden viennistä, Anttonen toteaa.

Poliittisesti epävakaan ja ailahtelevan itänaapurin sijaan Anttonen herätteli katsomaan myös muualle maailman kartalla. Hän nosti esiin muun muassa talouskasvuiset Kiinan ja Intian, mutta myös erityisesti Afrikan.

– Ajatus siitä, että Afrikka olisi taloudellinen mahdollisuus, ei juuri suomalaisessa keskustelussa näy. Kuitenkin vuosikymmenen aikana maailman kymmenen eniten taloudellisesti kasvaneesta maasta yli puolet on Afrikassa.

Mielen päällä Venäjä

Alustuksen jälkeen keskustelu painottui naapurin karhuun. Entisenä Venäjän-suurlähettiläänä Anttonen arvioi itänaapurin politiikkaa ja taloutta edustajaehdokkaille. Samalla Anttonen arvioi, että Euroopan unioni halusi rakentaa vahvoja yhteistyösuhteita Venäjään kylmän sodan päättymisestä saakka.

– Mutta ei tällaiseen kuvaan sovi se, että miehitetään naapurimaiden alueita ja lähdetään tukemaan aseellista konfliktia.

Venäjä-pelon lietsonnassa heristelivät tulevat edustajaehdokkaat sormeaan tiedotusvälineille. Parempi siis kysyä lopuksi suoraan yhdeltä maan korkea-arvoisimmalta ulkopoliittiselta virkamieheltä, miten on.

Onko Venäjä Suomelle turvallisuuspoliittinen uhka?

– Ei ainakaan nyt suoranaisesti siltä näytä. Ainakaan tänään.

(HäSa)

Päivän lehti

9.4.2020