Eläinlääkäreiden hoitovirheistä tehdyt kantelut ovat kuluttajariitalautakunnan mukaan vähäisiä suhteessa eläinlääkärikäyntien ja eläinten määrään Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi koirien määrä on Suomessa kasvanut ennätykselliseen noin 700 000 koiraan.
– Jos vuodessa tehdään kymmeniä- tai satojatuhansia eläinlääkärikäyntejä, siihen nähden niistä tehtyjen valitusten määrä on tosi vähäinen, sanoo kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola.
Samoin asian näkee Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti.
Valituksia sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta
Kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi tuli vuonna 2018 kaikkiaan 14 tapausta, jotka koskivat tyytymättömyyttä eläinlääkäripalveluihin.
Tapausmäärä on vaihdellut 12:sta 25:een vuosina 2015–2017. Tänä vuonna lautakuntaan on tullut tähän mennessä 13 ratkaisupyyntöä. Valitukset koskevat tasaisesti sekä kunnallisia että yksityisiä eläinlääkäreitä.
– Yleensä epäillään joko hoitovirhettä, tai sitten toimenpiteen hintaa pidetään liian kovana.
Kuluttajariitalautakunta ottaa asian käsittelyyn, mikäli sitä on yritetty ensin sovitella kuluttajaneuvonnassa ja kuluttaja tekee asiasta lautakunnalle ratkaisupyynnön. Lautakunta antaa vahingonkorvauksista suosituksia, joita vastapuolen ei ole pakko noudattaa. Viime kädessä asiaa voi ratkoa oikeusteitse.
Usein lausuntoa pyytää eläinlääkäri itse
Eläinlääkärien ammatinharjoittamista ja vastaanottotoimintaa valvoo Ruokavirasto yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Eläinlääkäri voi saada toiminnastaan huomautuksen, varoituksen tai laillistuksen peruutuksen.
Eläinlääkäreiden toimintaa voidaan käsitellä myös eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnassa, joka antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko hoidossa tapahtunut sellainen hoitovirhe, että eläinlääkärillä on vastuu korvata se. Lautakunnan lausunto on suositus.
– Usein hoidon antaja itse tekee pyynnön meille halutakseen selvittää asianmukaisesti, onko virhettä tapahtunut vai ei, ja asiakas saa vastauksen puolueettomalta elimeltä, kertoo eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan puheenjohtaja Juhani Kaivola.
Vuosina 2015–2017 tapauksia on ollut alenevasti 35–24. Viime vuonna lautakunta käsitteli 25 lausuntopyyntöä. Tapauksista 14 koski koiria, kuusi hevosia, kolme lehmää ja kaksi kissaa. Epäilyt koskivat muun muassa diagnooseja, hoitotoimenpiteitä, lääkitystä ja jatkohoitoa. Joskus eläimiä on kuollut toimenpiteiden vuoksi.
Kahdeksassa tapauksessa eläinlääkärin arvioitiin tehneen hoitovirheen vahingonkorvausvastuun näkökulmasta.
– Se, että tapauksia ei ole paljon, kertoo ehkä siitä, että eläinlääkintäasiat ovat kohtalaisen hyvällä tolalla. Sitähän ei kukaan tiedä, paljonko tapauksia sovitaan tai ei tuoda julkisuuteen, Kaivola toteaa.
Eläinlääkäriliitto: Asia voitaisiin sopia keskustelemalla
Suomen Eläinlääkäriliitto antaa hoitovirhe-epäilyissä tarvittaessa jäsenneuvontaa eläinlääkäreille.
– Parasta olisi, että tilanteen pystyisi keskustelemaan asiakkaan kanssa läpi: mitä eläimessä on havaittu, mitä on tehty ja miksi. Usein kyse ei edes välttämättä ole hoitovirheestä, vaan asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, liiton puheenjohtaja Päivi Lahti sanoo. HÄSA
