Kanta-Häme

Johannes Koskinensuomii vastuukuntamallia

Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) esitti tiistaina Jokioisissa kovaa kritiikkiä terveydenhuollon vastuukuntamallia kohtaan.

– Sairaaloiden pyörittäminen vastuukuntamallilla johtaisi herkästi erilaisiin kynnyksiin hoitoonpääsyssä ja eriarvoisiin vaikutusmahdollisuuksiin kuntien välillä, Koskinen sanoi avatessaan Kuntaliiton ja Hämeen liiton järjestämän maakunnan kuntapäivän.

Yhdenvertaisuus kärsii

Vastuukuntamallia on hänen mukaansa vaikea sovittaa yhteen perustuslain turvaamien yhdenvertaisten perusoikeuksien sekä kuntalaisten itsehallinnon kanssa.

Maakuntahallitusta johtava Koskinen katsoo, ettei pääosaa kunnan tehtävistä voi siirtää vastuukunnalle.

Vastuukunta on kunta, joka järjestää muiden, sitä pienempien kuntien palveluja, ja nämä pienet kunnat maksavat palveluista vastuukunnalle. Pienelle kunnalle jää siis rahoitusvastuu, mutta sillä ei ole mahdollisuutta järjestää itse palveluja.

Vastuukuntamalli on ollut esillä sekä selvitysmiesten tekemässä sote-ehdotuksessa että hallituksen kehysriihen linjauksessa. Selvitysmiehet ehdottivat maahan 34:ää sote-aluetta, ja kehysriihen jälkeen on puhuttu, että sote-alueiden määrä olisi noin 20.

20 sote-aluetta ei riitä

Kehysriihessä esitetty malli merkitsisi Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan sitä, että Forssa ei voisi olla vastuukunta. Jokioisten kunnan vastuukunta olisi Hämeenlinna, ja Jokioisilla olisi vain rahoitusvastuu.

Mäki-Lohiluoma sanoi, että hallituksen on pakko vielä palata tähän asiaan.

– 20 sote-alueella ei pärjätä, hän sanoi. Hänen mielestään sote-alueita eli sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita pitäisi muodostaa ainakin 30.

Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä huomautti, että nykyäänkin lähes puolet Paras-lain mukaisista terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista toimii vastuukuntamallilla. Yhteistoiminta-alueet ovat kuitenkin kovasti erilaisia keskenään. Ne voivat olla palvelun järjestäjiä tai tuottajaorganisaatioita.

– Tulevaisuudessa ei voi enää olla näin väljä lainsäädäntö.

Prättälä pohdiskeli myös, tuleeko vastuukuntamalli pakolliseksi järjestämismalliksi.

– Se on luonteva malli, jos alueella on yksi iso kunta ja pieniä kuntia. Mutta jos on tasaveroisia kuntia tai laajat alueet, vastuukunnaksi ryhtymisen halu voi vähentyä.

Velvoitteiden purkua mietitään

Kuntaliitto on jo pitkään arvostellut valtiovaltaa siitä, että valtio on siirtänyt kunnille jatkuvasti uusia tehtävi, mutta ei tarpeeksi rahaa tehtävien suorittamiseen. Nyt kuntien velvoitteita ja normeja aiotaan purkaa. Tai ainakin asiaa mietitään.

– Ensimmäistä kertaa ministeriöt tekevät ehdotuksen siitä, mitä velvoitteita puretaan. Tästä odotetaan miljardin säästöä, Prättälä sanoi.

Tähän tarttui keskustelussa Hausjärven valtuuston varapuheenjohtaja Timo Silván (kesk.). Hän ihmetteli, mihin miljardisäästö voi perustua.

– Mistä miljardi otettaisiin pois? Tämä on ihan haihattelua.

Prättälä myönsikin, ettei miljardisäästö vielä perustu mihinkään. Asia voi muuttuakin.

Kuntavaalit sopisivat kevääseen

Nyt on meneillään kuntapuolella useita uudistusprosesseja. Kuntarakennelain ja sote-uudistuksen lisäksi myös kuntalakia ollaan uudistamassa.

– Sen yhteydessä on mietitty kunnallisvaalien siirtämistä keväälle. Kevät olisikin parempi vaaliajankohta, sillä valtuutetut pääsisivät budjetin valmisteluun ajoissa mukaan, Kari Prättälä sanoi.

On myös keskusteltu siitä, pitäisikö kunnallisvaalit pitää eduskuntavaalien yhteydessä. Tämä ei ole Prättälän mukaan herättänyt innostusta.

Vaikeutena olisi esimerkiksi se, miten menetellään, jos eduskunta hajotetaan kesken kauden. (HäSa)