Riihimäen valtuuston maanantainen päätös irtautua Kanta-Hämeen vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän valmistelusta merkitsi koko hankkeen haaksirikkoa.
– Harmi. Valmisteluun sitoutuminen ei olisi tarkoittanut sitä, että runnotaan läpi kuntayhtymä, vaan sitä, että olisi katsottu yhdessä läpi, mitä olisi järkevää tehdä yhdessä ja millaisilla rakenteilla. Nyt tiiviimpää yhteistyötä ei lähdetty edes tunnustelemaan, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä.
Maakunta joutuu lähtemään sote-uudistukseen entistä pidemmältä takamatkalta, kun valtakunnallinen lainsäädäntö aikanaan valmistuu, Järvelä näkee.
– Mikään laki tai asetus ei tee sitä työtä puolestamme. Ne vain asettavat velvoitteet.
”Itseään toteuttava ennustus”
Järvelä pelkää, että Riihimäen ratkaisu ylläpitää epävarmuutta ja osoittautuu vielä ”itseään toteuttavaksi ennustukseksi”.
– Sairaanhoitopiiri ei voi vastata tarpeisiin yksipuolisesti. Mikään määrä resursseja ei riitä, jollei asioita pystytä koordinoimaan yhdessä, hän sanoo.
– Olemme nyt sairaanhoitopiirinä ikään kuin toinen käsi sidottuna. Onneksi meillä on sentään hyvä ja toimiva keskusteluyhteys perustason käytännön toimijoihin kaikissa jäsenkunnissa.
THL:n tiistaina julkistetun raportin mukaan Kanta-Hämeen sote-palveluja pitäisi yhtenäistää jo asukkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen vuoksi. HÄSA
Lue myös: Kanta-Hämeen sote-menot kestävät valtakunnallisen vertailun – rakenteet eivät
Lue myös: Riihimäki jää Kanta-Hämeeseen, maakunta-sotelle pakit – ”Toistaiseksi” ei yltänyt päätökseen asti
