Kanta-Häme Hämeenlinna

Joisitko vettä, johon on hukkunut joukko jyrsijöitä? Moni ei Hämeenlinnan seudulla tiedä, missä ja millainen kaivo hänellä on

Kaikki hanasta tuleva vesi ei ole puhdasta. Kaivon omistaja on itse vastuussa juomavetensä laadusta.
Tero Metsäkytö ja Johanna Elo tutkituttivat rengaskaivonsa veden laadun viime vuonna muuttaessaan Harvialaan Vanhalle Alikartanontielle. Samalla kaivo myös pestiin. He asuvat juuri ja juuri Hämeenlinnan puolella, mutta heillä ei ole kunnallistekniikkaa. Kuva: Esko Tuovinen
Tero Metsäkytö ja Johanna Elo tutkituttivat rengaskaivonsa veden laadun viime vuonna muuttaessaan Harvialaan Vanhalle Alikartanontielle. Samalla kaivo myös pestiin. He asuvat juuri ja juuri Hämeenlinnan puolella, mutta heillä ei ole kunnallistekniikkaa. Kuva: Esko Tuovinen

Yli miljoona suomalaista juo oman pihakaivon vettä kotona tai mökillä, mutta vesi testataan liian harvoin. Veden muutoksia ei huomata, sillä ihmisen elimistö tottuu pahaankin veden makuun nopeasti.

Hämeenlinnan terveystarkastajan Päivi Lindénin mielestä korona on lisännyt ihmisten huolestuneita yhteydenottoja. Pihakaivon omistaja on kuitenkin itse vastuussa kaivostaan.

– Yleensä meihin otetaan yhteyttä silloin, kun vesi maistuu tai haisee pahalta tai perheeseen on juuri syntynyt vauva. Neuvoja meiltä saa aina, mutta apua pitää pyytää muualta, Lindén korostaa.

Oman kaivon vesi on helppo pilata. Lindén ja porakaivojen huoltoliike Lamminrannan toimitusjohtaja Juha Vaittinen sanovat, ettei siihen tarvita paljon muuta kuin pitkään jatkunut välinpitämättömyys ja tietämättömyys.

– Ihmiset eivät tiedä, onko heillä pora- tai rengaskaivo ja missä se yleensäkin on. Kaivosta olisi hyvä pitää säännöllisesti huolta ja sen vesi pitäisi testata kolmen vuoden välein, Vaittinen sanoo.

Lue myös: Viemäristä valui maahan miljoonia litroja jätevettä Hangasmäessä – Uimista ei suositella Eteläistenjärvessä (19.8.2020)

Lue myös: Hangasmäen ongelmaviemäri uusitaan satojen metrien matkalta (31.8.2020)

Hämeenlinnan seudulla tuhat kaivoa

Hämeenlinnan seudulla on noin tuhat pora- tai rengaskaivoa, joiden vettä juodaan ennen kaikkea haja-asutusalueilla ja kesämökeillä.

Päivi Lindénin mukaan rengaskaivoissa yleisimmin ongelmia aiheuttavat pintavesien pääsy kaivoon rakenteiden kautta sekä maaperässä oleva rauta ja mangaani. Porakaivojen ongelmat johtuvat maaperässä olevista haitallisista aineista ja yhdisteistä.

Juttu jatkuu osion jälkeen:

Kaivovesi ei ole aina hyvää

Juomavesi saadaan Suomessa joko omasta kaivosta tai kunnallisesta vesijohtoverkosta.

Suomessa on noin 70 0000 – 800 000 kaivoa.

Noin miljoona ihmistä juo kaivovettä omasta pora-, rengas- tai lähdevesikaivosta.

Kaivojen veden laadun selvittäminen on vapaaehtoista.

On arvioitu, että puolessa kaivoista on ongelmia veden laadussa, Kolmasosassa kaivoista on kuollut jyrsijä.

Suomen Ympäristökeskus suosittelee tutkimaan veden kolmen vuoden välein.

Hyvä vesi on hajutonta, väritöntä ja mautonta.

1900-luvun alussa uskottiin, että sammakot kaivossa parantavat veden laatua.

Kun Suomi alkoi kaupungistua, olivat veden niukkuus, veden välityksellä leviävät taudit ja kulkutaudit arkipäiväää.

Suomessa aloitettiin talousveden laadun säännöllinen valvonta 1960-luvun lopulla.

Pahimmassa tapauksessa kaivon vesi voi vaarantaa juojansa terveyden. Puhtaaksi luullusta vedestä voi hyvinkin löytyä vaikkapa radonia. Kaiken lisäksi Hämeenlinnan seudun ja Pirkanmaan maaperässä on myös paljon syöpää aiheuttavaa arseenia. Arseenin määrä voidaan todeta vain laboratoriotutkimuksissa.

– Kaivon kansi olisi syytä avata ainakin kerran vuodessa. Silloin näkee, onko se ehjä ja näkyykö vedessä epäpuhtauksia. Kannattaa tarkistaa myös, onko kaivon suu suljettu riittävän hyvin niin, ettei veteen pääse esimerkiksi jyrsijöitä, Vaittinen neuvoo.

Maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Jos maaperä on painunut rengaskaivon ympäriltä niin, että vesi kerääntyy kuoppiin, pääsee vesi kyllä myös kaivoon.

”Pidämme tilannetta koko ajan silmällä”

2000-luvun alkuvuosina viimeksi tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo, että kanta-Hämeenlinnan asukkaista 98 prosenttia kuuluu järjestettyyn vesihuoltoon. Hattulalaisista vastaava luku on 70 prosenttia ja Rengossa, Hauholla ja Tuuloksessa enää 50 prosenttia.

Suunnitelman luvut ovat vanhoja, mutta suuntaa antavia. Kaivojen määrä vähenee, mutta erittäin hitaasti.

– Pidämme tilannetta koko ajan silmällä ja raportoimme tilanteesta EU:hun asti. Vesihuollon kehittäminen on suunnitelmallista työtä, jossa ihmisten terveys on tärkeintä. Vesijohtoverkoston rakentamista nopeutetaan esimerkiksi silloin, kun talo on arseenialueella. Lindén kertoo. HäSa

Kaivovesistä löytyy lisätietoa Hämeenlinnan kaupungin sivuilta.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic