Kanta-Häme

Joka kymmenes nuori on itsetuhoinen

Väitöskirjaa Tampereen yliopistoon nuorten itsetuhoisuudesta tekevän Tiina Salmen mukaan joka kymmenes nuori kärsii jonkinasteisesta itsetuhoisuudesta.

Paha olo on suurimmillaan 15-vuotiaana.

– Iän myötä itsetuhoisuus vähenee, mutta niin ei saa ajatella, että vaihe menee kaikilla ohi.

Tytöillä itsetuhoisuus näkyy viiltelynä, pojilla suorat itsemurhayritykset ovat yleisempiä.

Salmi sanoo, että nuori keksii keinon satuttaa itseään, jos niin haluaa. Muovinpalalla itsensä viiltely, lumihankeen paleltuminen, mopolla kaahailu, päihdekäyttäytyminen, syömishäiriöt, Salmi luettelee.

– Anoreksiassa nuori juoksee itsensä näännyksiin.

Itsensä satuttamisessa on kyse helpotuksen hakemisesta.

– Fyysinen kipu on helpompi kestää kuin henkinen.

Mielenterveyden ongelmat ovat suurin syy itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Muita syitä ovat esimerkiksi riittämättömyyden tunne, arvottomuus tai se, että nuori haluaa rangaista itseään.

– Ympäristöstä johtuvista syistä koulukiusaaminen on selkein syy. Sen sijaan seurustelusuhteiden päättyminen ei ole noussut tutkimuksessani merkittäväksi syyksi.

Nuoren voi olla vaikea ymmärtää, että kuolema on lopullista, Tiina Salmi muistuttaa. Kuolemalla leikittely voi siksi mennä liian pitkälle.

– Jos nuori ei jätä mitään selitystä jälkeensä, silloin vahinko on todennäköistä.

Itsetuhoisuus näkyy nuoresta, vaikka vanhemmat eivät sitä tunnistakaan. Salmi sanoo, että terveydenhuoltoalan ammattilaisen pitäisi pystyä huomaamaan, jos kyse on itsetuhoisuudesta.

– Yksi tutkimukseeni osallistunut nuori kertoi, että hän nosti hihansa terveydenhoitajan vastaanotolle mennessään ja antoi viillellyt kätensä näkyä, mutta terveydenhoitaja ei kysynyt sanallakaan jäljistä.

Salmi sanoo, että arpien näyttäminen on nuoren tapa pyytää apua.

– Itsetuhoisuus on vanhemmille ja aikuisille ahdistavaa, mutta mitä se sitten on nuorelle itselleen.

Jos vanhempien ja nuorten välillä ei ole keskusteluyhteyttä, sitä voi yrittää etsiä yhteisen tekemisen kautta. Salmi sanoo, että vaikka arkipäiväinen yhteinen tekeminen saattaa kuulostaa naivilta, niin sitä kautta pääsee alkuun.

– Yhteinen leipomishetki tai lenkki voi helpottaa keskustelun avausta. Nuorta ei saa painostaa puhumaan.

Salmi muistuttaa, että aihe ei ole vaikea vain nuoren kannalta vaan myös vanhempien.

– Vanhempien on saatava tietoa ja tukea, jotta he voivat auttaa lastaan.

Kaikki nuoret eivät halua puhua omien vanhempiensa kanssa.

– Jotkut nuoret sanoivat, että hyvä auttaja on tarpeeksi vieras ihminen.

Salmi kritisoi terveydenhuoltoalan ammattilaisten suhtautumista nuorten ongelmiin.

– Olen kuullut monelta nuorelta, miten epäasiallisesti heitä on kohdeltu. Kyllä apua pitäisi saada terveyskeskuksestakin.

Tiina Salmi kertoi tutkimustuloksistaan FinFamin, Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n järjestämässä tilaisuudessa. HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020