Kanta-Häme

Joka toinen opiskelija käy työssä opintojensa ohessa

Lähes puolet suomalaisista opiskelijoista käy työssä opintojensa ohessa. Yksi heistä on Sinna Pohjalainen, joka opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulussa ja tekee työtä marketin kassalla.

Opinto- ja asumistuki eivät riitä elämiseen, vaikka esimerkiksi vuokrakustannukset ovat Forssassa isoja kaupunkeja alhaisemmat.

– Teen 2–4 vuoroa viikossa, yleensä iltaisin tai viikonloppuisin. Tarvitsen tuloja, jotta pärjään. Tuet riittävät oikeastaan vain asumisen kustannuksiin.

Raha ei ole silti ainoa syy. Hän viihtyy hyvin kaupanalan töissä ja ihmisten parissa.

– Työssä käydessä säilyy myös hyvä arjen rytmi, Pohjalainen kertoo.

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan työssäkäynti on yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista tienaa opintojen rinnalla.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Naiset käyvät miehiä yleisemmin työssä.

Ensi syksystä lähtien opintotuen määrä pienenee ja lainaa saisi enemmän, mutta mahdollisuus ei Pohjalaista houkuttele. Kestävää kehitystä opiskeleva Pohjalainen sanoo välttelevänsä lainaa viimeiseen asti. Palkka ja kesätienestit ovat toistaiseksi riittäneet.

– Ajatus lainasta ahdistaa. Lainapäätös minulla on, mutta en ole sitä nostanut. Se on varalla, jos muuten en pärjää, ensimmäistä vuottaan opiskeleva Pohjalainen toteaa.

Lainarahalla opiskeleminen ei innosta myöskään Maija Krannia. Hän on nostanut muutaman satasen lainaa kestävän kehityksen opintojensa alussa.

Kranni päätyi perustamaan kotiapuyrityksen jo lukiovuosinaan. Hän tekee sen kautta töitä rahoittaakseen opintonsa.

– Yrittäjyys on kiinnostanut minua aina, ja se antaa minulle vapautta itse päättää milloin teen työtä. En lainaa halua, mutta en pelkääkään, sillä tiedän, että pystyn työllistämään itseni ja saisin lainan maksetuksi, Kranni miettii.

Opiskelija saa olla tarkkana, että tukien tulorajat eivät ylity. Tukikuukausiakaan he eivät halua heittää hukkaan. Takaisin perityt tuet syövät tukikuukausien kokonaismäärää.

– Jollakin opintojaksolla olisi aikaa tehdä enemmän töitä, ja joskus taas vähemmän. Tulojen tasapainottaminen tukiin ja tulojen ennakointi ovat oma lukunsa, jota ei voi unohtaa hetkeksikään, he toteavat.

Ennustettavuus helpottaisi pärjäämisen stressiä. Esimerkiksi Etlan ajatus lukukausimaksuista ei saa kiitosta.

– Lukukausimaksut saattaisivat nostaa korkeakouluopintoihin lähtemisen kynnystä, Pohjalainen epäilee.

Toistaiseksi sekä Kranni että Pohjalainen ovat onnistuneet pallottelemaan työn ja opintojen välillä. Yleensä se vaatii tuntiaikataulun mukaan elämistä.

– Kumpikaan ei ole kärsinyt toisesta. Otan aikaa vapaa-ajasta eli harrastuksista ja ystävien tai perheen kanssa olemisesta, Pohjalainen kertoo.

– Kun olen asiakkaan luona ja samaan aikaan tiedän, että ystävät viettävät mukavaa iltaa, se harmittaa. En silti mielelläni sano asiakkaille ei, Kranni lisää.

Työssäkäynti opintojen ohessa lisääntyy huomattavasti iän ja opintovuosien karttuessa. Kun 18-vuotiaista opiskelijoista 22 prosenttia kävi töissä, niin yli 25-vuotiaista työssäkäyvien osuus oli lähes kolminkertainen.

Työssäkäynnissä on eroja koulutusaloittain. Työssä käyvät herkimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijat ja vähemmän humanistisen ja kasvatusalan opiskelijat.

Pohjalaisen ja Krannin mukaan heidän vuosikursseillaan työssäkäynti ei ole kovin yleistä.

Työssäkäynti opintojen ohessa oli yleisintä Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.