Kaurialan lukion Eeva Jylhä-Ollila (vas.) ja Anni Hiiri pyöräilevät useamman kilometrin mittaiset koulumatkansa. Lisäksi Jylhä-Ollila käy ilmajoogassa ja Hiiri lenkkeilee pari kertaa viikossa. He osallistuvat myös joidenkin opettajien pitämiin taukojumppiin.
Kanta-Häme

Joka viides lukiolainen liikkuu alle 30 minuuttia päivässä – Apua haetaan OKM:n hankerahalla

Osa toisen asteen opiskelijoista liikkuu hälyttävän vähän.

Lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien tulevaisuudennäkymä työkyvyn suhteen on huolestuttava, todetaan Likes-tutkimuskeskuksen tuoreessa selvityksessä.

Ensi vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on satsaamassa noin 2,8 miljoonaa euroa toisen asteen opiskelijoiden liikkumisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi Liikkuva opiskelu -ohjelman nimissä.

Ohjelma on pilottikokeilussa toista vuotta. Alkuvuodesta 2019 lähtien oppilaitokset voivat hakea OKM:n avustusta vapaehtoisen liikkumisen tehostamiseen.

Ensimmäiset pilottikokeilut käynnistyivät vuonna 2017. Pilotteihin pääsi mukaan hakeneista oppilaitoksista vain 40 prosenttia.

Kaikkiaan 50 pilottihankkeeseen mukaan pääsi 127 toisen asteen oppilaitosta eli noin 95 000 opiskelijaa.

– Kiinnostus pilottia kohtaan oli suuri. Kehittämisavustusta pystyttiin myöntämään alle puolelle sitä hakeneista, sanoo Liikkuva opiskelu -ohjelman asiantuntija Johanna Kujala Opetushallituksesta.

Tuki oli Kujalan mukaan muutamasta tuhannesta yli 100 000 euroon oppilaitoksen koosta riippuen.

 

Kanta-Hämeestä pilottiin ei päässyt yhtäkään oppilaitosta. Hakemuksen lähettivät muun muassa Janakkalan lukio ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia.

Ideana muun muassa oli, että liikuntatuutorit olisivat järjestäneet lukiolaisille liikuntaa.

Koulutuskuntayhtymä Tavastia aikoo hakea hankerahaa uudestaan. Aikaisempi 300 000 euron hakemus torpattiin.

Kaurialan lukion rehtorin Tuomo Iltasen mukaan ääripäät ovat kaukana toisistaan aktiivisesti ja vähemmän liikkuvien välillä.

– Pakollisia liikunnankursseja on kaksi, mutta tarjolla on myös kahdeksan kurssia valinnaista liikuntaa. Niistä ylivoimaisesti suosituin on vanhojen tanssikurssi, Iltanen sanoo.

Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala arvioi, että hankeraha ei riittäisi saamaan opiskelijoita liikkeelle.

– Sillä voi kuitenkin saada uusia toimintatapoja erilaisista kokeiluista. Tavastialla tosin järjestetään vapaa-ajalla tapahtuvaa liikunnallista kerhotoimintaa.

Oppilaitosten liikuntasalit ovat vapaassa käytössä.

Datanomiksi Tavastialla opiskeleva Jussi Soittila kaipaa oppilaitokseen sähköpöytiä, sillä opintolinja on pääasiassa istumista. Hyötyliikuntaa hän saametsästysharrastuksesta.

1200 oppilaan Valkeakosken ammattioppilaitos on pilottikokeilussa mukana toista vuotta.

VAAO:n koulutuspäällikön Katariina Aution mukaan pääpaino on enemmän arjen hyötyliikunnassa kuin urheilussa.

Osa opiskelijoista on ohjannut toisilleen erilaisia taukoliikuntatuokioita, mutta myös liikuntasali on käytettävissä.

Muun muassa catering-opiskelijat saavat hyötyliikuntaa käymällä sienessä, merkonomi-opiskelijat ovat kokeilleet ajatustyötä fresbeegolfradalla ja sähkön opiskelijat ovat pelanneet sählyä tauoilla.

Opiskelijat ovat osallistuneet myös liikunnallisen ympäristön, kuten beachvolley-kentän rakentamiseen.

Kahdelle vuodelle VAAO:lle myönnettiin tukea kehitystyöhön 50 000 euroa toiminnan kehittämiseen.

– Tämä on hyvä alku. Muutos ja kehittäminen vievät aina aikaa, Autio toteaa. HäSa

Leipuri-kondiittori-opiskelijat Suvi Myllymäki (vas.) ja Mette Heinonen toivovat liikuntatapahtumia. Myllymäki seuraa mittarilla askeleitaan, joita kertyy päivän aikana noin 10 000. Heinonen juoksee rantareittiä kolmesti viikossa. Kaksikko pyöräilee ahkerasti.

Tunti päivässä

Lukiolaiset istuvat päivässä tunnin pidempään kuin yläkoululaiset eli noin yhdeksän tuntia.

Joka viides lukiolaisista liikkuu hälyttävän vähän eli alle

30 minuutita päivässä.

Ammattiin opiskelevista viidennes liikkuu korkeintaan

60minuuttia viikossa.

Minimisuositus liikuntaa alle 18-vuotiaille on tunti ja yli 18-vuotiaille 2,5 tuntia päivässä.

Kärkihanke

Tällä hetkellä kaikista peruskoululaisista 91 prosenttia on Liikkuvissa kouluissa

Lukuvuonna 2019 Liikkuvaa koulua laajennetaan peruskouluista toiselle asteelle osana hallituksen kärkihanketta.

Liikkuva opiskelu -hanketta on pilotoitu toisen asteen oppilaitoksissa pian kaksi vuotta.

Lähde: Likes-tutkimuskeskus

Henniina Latvala Kaurialan lukiosta toivoisi enemmän ”pystyopiskelua”, sillä tunnit ovat venyneet 75-minuuttisiksi. Plussaa Latvala antaa rapuista, joita lukion kerrosten välillä riittää. Koulumatka kestää polkupyörällä 15 minuuttia.

Paljonko saa aikaan pikkurahalla?

OKM:n lupaama 2,8 miljoonan euron hankeraha tuntuu vaatimattomalta, jos se jaettaisiin Suomen 311 kunnan kaikkien toisen asteen oppilaitosten kesken.

Jokaiseen kuntaan kilahtaisi hankerahaa noin 9000 euroa. Pieneksi jäisi, sillä harvassa kunnassa on vain yksi lukio tai ammattioppilaitos.

Todennäköisesti pääpaino on suurten kaupunkien koulutuskuntayhtymien (esimerkiksi espoolainen Omnia, yli 6 000 opiskelijaa) tukemisessa.

Mukaan tilastomerkinnöiksi pääsisi joitakin keskikokoisia ja vielä vähemmän pieniä oppilaitoksia.

Se tosin vaatisi, että pienen kunnan oppilaitos edes hakisi tukirahaa lukiolaisten tai ammattiin opiskelevien toimintakyvyn ja opiskelumotivaation tehostamiseksi.

Janakkalan lukio (noin 250 oppilasta) ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia (noin 2000 oppilasta) eivät syystä tai toisesta päässeet edes pilottikokeiluun, jossa esimerkiksi Valkeakosken 1200 opiskelijan ammattiopisto on ottanut jo hyvän startin.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930