Kanta-Häme

Joka viides valtuutettu on hoitoalalla

 

Hämeenlinnan valtuutettujen keski-ikä on 49,6 vuotta. Miesvaltuutetut ovat keskimäärin 53-vuotiaita ja naiset 46-vuotiaita. Hämeenlinnalaiset miesvaltuutetut ovat kaksi vuotta vanhempia ja naiset vuoden nuorempia kuin koko maan valtuustoissa yleensä.
 
Nuorin on 19-vuotias Veera Oksanen (sd.) ja vanhin 71-vuotias Mauri Ojamäki (sd.).
 
Nuorin valtuustoryhmä on vasemmistoliitolla, jonka jäsenet ovat keskimäärin 40-vuotiaita. Myös perussuomalaisten ja SDP:n valtuutettujen keski-ikä on alle 50 vuotta. Vanhimpia ovat puolestaan kristillisdemokraatit, jotka ovat keskimäärin 55-vuotiaita.
 
Selkeä naisenemmistö
 
Hämeenlinnassa on selvästi enemmän naisvaltuutettuja kuin Suomessa yleensä.
Kun koko maan valtuutetuista 36,2 prosenttia on naisia, Hämeenlinnassa on naisenemmistö. 59 valtuutetusta naisia on peräti 31.
 
Naisvaltaisimpia valtuustopuolueita Hämeenlinnassa ovat kolmihenkiset vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ryhmät, joissa ei ole yhtään miestä. Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen valtuustoryhmissä on puolestaan selvä miesenemmistö.
 
Julkissektori jyrää
 
Hämeenlinnalaisvaltuutetuissa on keskimääräistä enemmän julkisen sektorin työntekijöitä. Vastaavasti vähemmän on yksityisellä sektorilla työskenteleviä palkansaajia sekä opiskelijoita ja eläkeläisiä.
 
Julkisella puolella eli kunnan tai valtion palveluksessa työskentelee 37 prosenttia uuden valtuuston kokoonpanosta.
 
Seuraavaksi eniten valtuustossa on yksityispuolen palkansaajia, 29 prosenttia, ja yrittäjiä, 20 prosenttia kaikista valtuutetuista.
 
Eläkeläisiä on kahdeksan ja opiskelijoita viisi prosenttia valtuuston jäsenistä.
 
Hoitsuja ja opettajia
 
Ylivoimaisesti suosituin valtuutettujen ammattiala on tällä kaudella hoitoala. Hämeenlinnan valtuustossa istuu alkavalla kaudella peräti yksitoista lähi- tai sairaanhoitajaa. 
 
Eniten heitä on SDP:n riveissä, viisi, mutta hoitajia löytyy kaikista muistakin valtuustoryhmissä vihreitä ja keskustaa lukuun ottamatta.
 
Kun lukuun lisätään vielä johtava psykologi Ritva Oinonen (vas.), käytännössä joka viides hämeenlinnalaisvaltuutettu on taustaltaan terveydenhuollon ammattilainen. Lääkäreitä joukossa ei tällä kertaa ole, mutta sen sijaan valtuustosta löytyy kaksi eläinlääkäriä.
 
Seuraavaksi eniten valtuutetuissa on kasvatusalan ammattilaisia. Tällä kaudella siellä on seitsemän opettajaa tai muuta kasvatustieteellisen koulutuksen saanutta henkilöä.
Maanviljelijöitä tai maa- ja metsätalousyrittäjiä Raatihuoneen valtuustosalissa istuu viisi, kansanedustajia tai ministereitä neljä ja poliiseja kaksi. Lisäksi kansanedustaja Ismo Soukola (ps.) on siviiliammatiltaan poliisi. (HäSa)

Hoitaja on arjen ammattilainen

 
Sairaanhoitajan ammatti on näköalapaikka, jossa näkee paitsi kuntalaisten ja ihmiselämän koko kirjon, myös peruspalveluiden tilan.
 
Näin ajattelee yksi valtuuston sairaanhoitajista, kristillisdemokraattien Irmeli Lehtonen.
55-vuotias Lehtonen lähti ehdolle jo syksyn 2008 kuntavaaleihin, kun puolue kaipasi hoitoalan ammattilaisia riveihinsä. Neljä vuotta sitten hän ylsi toiseksi varavaltuutetuksi, mutta nyt lokakuussa äänet riittivät valtuustoon saakka.
 
– Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kun tein päätöksen lähteä ehdolle, lähdin tosissani opiskelemaan kuntapäätöksentekoa. SIttemmin näkemykseni on vain vahvistunut, ymmpäristö- ja rakennuslautakunnassa edelliskauden vaikuttanut Lehtonen sanoo.
 
Hän pitää terveydenhuollon ammattilaisten näkyvyyttä hyvänä asiana ja muistuttaa, että joukossa on sekä julkisen että yksityisen puolen hoitajia ja myös yrittäjiä. 
 
– Näen, että sillä on suuri merkitys esimerkiksi peruspalveluiden järjestämiselle, kun ammattilaiset pääsevät päättämään näistä asioista, Lehtonen uskoo.
 
Ongelmanratkaisua
 
Lehtonen uskoo hoitajan ammatin antavan hyvät valmiudet valtuutetun tehtävään.
 
– Jo koulutuksessa painotetaan ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyötaitoja, mitkä ovat todella tärkeitä myös valtuusto- ja lautakuntatyössä. Itselläni on johtamisen ja terveystalouden opintoja, joista tiedän olevan hyötyä luottamustoimen hoidossa, Lehtonen luettelee.
 
Hänen mukaansa monet puolueet ovat etsineet riveihinsä nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisia. Hän toivoo, että se näkyy myös valtuuston toimintatavoissa.
 
– Olen ehkä idealisti, mutta odotan, että päätöksentekoon tulee sitä kautta lisää inhimillisyyttä: vastapainoa koville päätöksille ja tiukoille resursseille. Toivon, että se kääntyy valtuuston voimavaraksi, Lehtonen pohtii.
 
Vahvempi terkkari
 
Keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhteisellä ensiapupoliklinikalla Ahvenistonmäellä työskentelevä Lehtonen kertoo näkevänsä työssään kirkkaasti sen, kuinka peruspalvelut Hämeenlinnassa tällä hetkellä toimivat. Kehittämisen varaa riittää.
 
– Terveyskeskuksen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeä asia. Ihmisten on päästävä lääkärille kohtuullisessa ajassa ja myös lähipalveluiden pysyvyys on tärkeää. Toivon, että sote-uudistus antaa eväitä peruspalvelujen järjestämiselle, Lehtonen sanoo.
 
Lisäksi hän odottaa keskussairaalan tulevaisuuden kehittämistä.
 
– Meillä on toimiva sairaala, jossa saa hyvätasoista hoitoa. En näe sellaista vaihtoehtoa, että palvelut siirtyisivät täältä muualle, Lehtonen korostaa.
 
Peruspalvelut kuntoon
 
Hän on törmännyt työssään usein myös sosiaalipuolen ilmiöihin. Esimerkiksi ikäihmisten kotiin tuodut palvelut eivät aina näytä toimivan siten kuin pitäisi.
 
Lehtosen mukaan resurssit eivät yksinkertaisesti vastaa tarpeisiin riittävästi. 
 
– Vaikka elämme vaikeaa aikaa, toivon valtuustolta nopeaa reagointia muuttuvan maailman tilanteessa sekä uudistuskykyä. Vain siten hyvä arki todella olisi kuntalaisen tavoitettavissa, Lehtonen sanoo viitaten kaupungin mainossloganiin. (HäSa)

 

Naapurikunnissa miesenemmistö

Maaseutukuntien valtuutettujen profiili poikkeaa jonkin verran Hämeenlinnan seudun keskuskaupungista. Janakkalassa ja Hattulassa keskimääräinen valtuutettu on 50-vuotias mies, joka työskentelee maanviljelijänä tai yrittäjänä.
 
Janakkalassa valtuutetut ovat noin 50-vuotiaita. Naisia on 37 prosenttia valtuutetuista eli saman verran kuin Suomessa yleensä. 
 
Liki kolmannes valtuutetuista on maanviljelijöitä tai muita yrittäjiä. Vähän yli neljännes työskentelee julkisella sektorilla ja viidennes yksityisen puolen palkansaajana. Eläkeläisiä ja opiskelijoita on 18 prosenttia valtuutetuista.
 
Hattulassa vanhimmat
 
Hattulan valtuustossa on seutukunnan pienin naisedustus. 35 valtuutetun joukossa on vain 11 naista eli yli kaksi kolmasosaa valtuutetuista on miehiä.
 
Hattulan valtuutetut ovat myös seudun vanhimpia, keski-ikä on 50,6 vuotta.
 
Janakkalan tapaan suuri osa, 29 prosenttia, hattulalaisvaltuutetuista toimii yrittäjinä ja maanviljelijöinä. Kunnan, seurakunnan tai valtion palveluksessa työskentelee joka neljäs valtuutettu, kun taas yksityisen leivissä on 23 prosenttia.
 
Yhtä moni valtuutettu on eläkkeellä tai opiskelee. (HäSa)