Kanta-Häme

Jokainen työpaikka elättää seutua

Laitosmies Jaakko Kulmala testaa uutta korkintarkastuslaitetta Finn-Korkin uutuuttaan kiiltelevässä uudisrakennuksessa. Kulmalan työnantaja on yksi niistä seudun yrityksistä, jotka ovat pystyneet viime vuosina palkkaamaan lisää väkeä.

Hämeenlinnassa on 20 Jaakko Kulmalan kaltaista yksityisen alan työntekijää jokaista 10:tä julkisen alan työntekijää kohden. Yhteensä yksityisen puolen työntekijöitä on 18795 ja julkisen 9500.

Helsingin Sanomat kokosi maan kattavan selvityksen yksityisten ja julkisten työpaikkojen suhteesta, jota monet ekonomistit pitävät kuntien elinkelpoisuuden mittarina.

Hämeenlinna on HS:n kartassa punaisella. Rovaniemellä ja Kajaanissa suhde on vielä jyrkempi: 16/10 ja 17/10.

Hattulassa suhde on lähes sama kuin Hämeenlinnassa eli 21/10. Janakkalassa luvut ovat 28/10 ja Forssassa 34/10. Urjalassa suhde on 41/10.

Kasvu perustuu verotuloihin

Kehittämiskeskus oy Hämeen toimitusjohtaja Mervi Käki sanoo, että jokainen yksityinen työpaikka on elintärkeä: taloudellinen kasvu ja hyvinvointi perustuvat yksityiseltä puolelta kerättyihin verotuloihin.

– Muutenhan se on nollasummapeliä, jos pelkästään kunta ja muut julkiset työnantajat ovat työllistämässä.

Koko totuutta HS:n esittämät suhdeluvut eivät kuitenkaan kuntien elinvoimaisuudesta kerro.

– Eivät julkisetkaan työpaikat mikään synti ole, sanoo Mervi Käki. Hänellä on – hallintokaupungin perinteen ja Hattulassa varuskunnan työpaikkojen lisäksi – ainakin yksi syy julkisten työpaikkojen suhteellisen suureen osuuteen.

– Kaupungilla on ollut se lähtökohta, että palveluita tuotetaan itse, kertaa Mervi Käki. Siinäkään ei ole hänen mielestään mitään sinänsä väärin, kun kysytään: kuka tai mikä on paras palvelun tuottajana. Se voi olla myös kunta.

Mervi Käki muistuttaa, että Hämeenlinnassa on paljon sellaisia julkisin voimin tuotettuja palveluita, joita käytetään ylikunnallisesti. Sellaisia ovat muun muassa kulttuuripalvelut ja erikoissairaanhoito.

Uusia yrityksiä maan ennätystahtia

Mervi Käki vakuuttaa, että jatkuvasti tehdään töitä, jotta seudulle saataisiin lisää uusia työpaikkoja. Tuloksiakin on.

– Täällä syntyy enemmän yrityksiä kuin missään muualla koko maassa.

Hämeen Uusyrityskeskuksen mukaan uusia yrityksiä on perustettu sen alueella tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 233, joissa on yhteensä 449 työpaikkaa. Koko viime vuoden luvut olivat 309 yritystä ja 612 työpaikkaa.

– Yritysten eloonjäämisprosentti on korkea eli yli 90, lisää Käki.

Uusista yrityksistä on lopettanut viisi prosenttia, kun on kulunut viisi vuotta niiden perustamisesta.

Irtisanomisistaan ovat kuluneen vuoden aikana kertoneet muiden muassa Rautaruukki ja Paccor, mutta varsinaisilta joukkoirtisanomisilta on vältytty.

Monimuotoisuus on valtti

Kehken yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen pitää mosaiikkimaisuutta alueen elinkeinotoiminnan valttina. Yhden tehtaan mukana ei kaadu koko seutukunta kuten esimerkiksi metsäteollisuuspaikkakunnilla.

– Seudun elinkeinorakenne on monimuotoinen, mikä on äärimmäisen hyvä asia.

Kehken tilannekartalla on lukuisia merkintöjä tulevista mahdollisista työpaikoista. Yrityksillä on varauksia muun muassa Iittalaan ja Pannujärven alueelle. Isojakin kaloja on koukussa, mutta ne eivät ole vielä julkaisukelpoisia.

– Yksityisiä investointeja on tulossa vuosiksi 2012-2025 arviolta 500 miljoonan euron edestä, arvioi Ari Räsänen, jonka mukaan yksityisten ja julkisten työpaikkojen suhde on seudulla kääntymään päin.

Yrityspalvelujohtaja Räsänen muistuttaa, että viime vuosikymmenen puolivälissä kaupunkiin tuli valtion alueellistamisen mukana kertaluontoinen noin 600 julkisen työpaikan rypäs. Sittemmin esimerkiksi OKL:n siirto vaikuttaa toiseen suuntaan samoin kuin puolustusvoimien esikuntien lakkauttaminen.