fbpx
Kanta-Häme

Jokaisella turvapaikanhakijalla on oma tarinansa

Vanhempi konstaapeli Marko Junna, 35, on viihtynyt Hämeen poliisilaitoksen ulkomaalaistutkinnassa jo neljä vuotta. Kuluva vuosi on ollut työmäärältään vähintäänkin poikkeuksellinen, mutta ei ole vähentänyt miehen motivaatiota.

– Olen ollut poliisina 10 vuotta, ja tehnyt vuosien varrella paljon eri töitä. Tämä on niin erilaista, vaihtelevaa ja moniulotteista verrattuna muuhun poliisin työhön, että se kiinnostaa, Junna pohtii.

Pahimmillaan tilanne oli Miekkalinnan käytävilläkin kaaosmainen, kun kymmeniä turvapaikanhakijoita jonotteli rekisteröitymään joka päivä.

– Tornion järjestelykeskus vähensi radikaalisti rekisteröityjiä, mik

,ä oli ehdottoman hyvä juttu.

Nykyisin Junnan “asiakkaat” ovat noin 80–90-prosenttisesti irakilaisia ja afgaaneja. Poliisilaitoksen ohjekyltteihin on ilmestynyt tekstit myös arabiaksi ja Irakin olot ja kulttuuri ovat tulleet Junnalle perin tutuiksi.

Hän esittelee karttaa, jossa on Irakin maakunnat. Turvapaikanhakijan kotipaikan selvittäminen on olennainen osa hänen työtään.

– Maahanmuuttoviraston määrittelemä turvallisuustilanne eri alueilla on pohjana meidän työlle. Tietysti suurin painoarvo turvapaikan myöntämiselle on syy, miksi henkilö kokee olevansa vaarassa tai miksi häntä vainotaan.

Kotipaikkaa varmennetaan hyvinkin yksilöllisillä kysymyksillä. Myös se selvitetään, olisiko hakijalla mahdollisuus paeta maan sisällä turvalliseen paikkaan.

– Pyydämme esimerkiksi kuvailemaan rakennuksia hakijan kodin lähistöllä. Käytössämme ovat myös kielitestit, jolla selvitetään murteen aitoutta.

Jos poliisilla on syytä epäillä, ettei kaikki hakijan kertomuksessa ole kohdallaan, otetaan puhelu Ruotsiin. Murretestit ostetaan sieltä Språkab-nimiseltä firmalta.

Kysymyspatteristoja vaihdetaan aika ajoin, sillä tieto kysytyistä kysymyksistä leviää turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Junnan mukaan monet tulevat kuitenkin vilpittömän valmistautumattomina puhutteluihin.

– Osa sanoo ihan suoraan, että on lähtenyt pakoon köyhyyttä. Vaikka se tarkoittaakin, että turvapaikan saamisen edellytykset pienenevät olemattomiin, mikäli köyhyys on ainoa syy.

Junna vakuuttaa, että väärin perustein turvapaikkaa hakevat seuloutuvat muutenkin pois prosessissa. Myös mahdolliset yhteydet äärijärjestöihin tulevat tavalla tai toisella viranomaisten tietoon.

– Me saamme myös vihjeitä kansalaisilta, ja osaamme käyttää internetiä siinä missä muutkin, Junna viittaa tapauksiin, joissa erinäiset kansalaisjournalistit ovat “paljastaneet” raskauttavan tuntuisia asioita yksittäisten turvapaikanhakijoiden taustalta.

Tutkintaprosessin perusteellisuudesta ei ole Junnan mukaan varaa kuitenkaan tinkiä.

– Jokainen tapaus pitää selvittää yksilöllisesti. On erittäin tärkeää, että turvapaikan saajiksi valikoituvat oikeat henkilöt.

– Kyse ei ole mistään yhtenäisestä massasta, vaan jokaisella on oma tarinansa. Edessä on istunut ihmisiä kaikista sosiaaliluokista ja taustoista, luku- ja kirjoitustaidottomista lääkäreihin, Junna painottaa.

Traagisetkaan tarinat eivät saa kokenutta poliisia tolaltaan.

– Poliisi on puolueeton, eivätkä nämä asiat uniin tule. Rankatkin tarinat on oppinut ottamaan työnä, eikä oma asennoitumiseni turvapaikanhakijoihin ole muuttunut vuosien aikana. HäSa

Menot