Jokioislaisen ilmastoaktivistin Atte Ahokkaan viime viikko oli kiireinen. Hän vastaanotti Vuoden nuori eurooppalainen -palkinnon, kävi eduskunnassa kansanedustajan vieraana ja puhui lauantaina vielä Ylen Aamu-tv:ssäkin.
Kaikessa kiireessä Vuoden nuoren eurooppalaisen palkinto jäi hotellihuoneeseen Helsinkiin.
– Siellä se odottaa hotellin löytötavaratoimistossa, Ahokas nauraa.
Kaikki alkoi nelisen kuukautta sitten Ahokkaan järjestämästä ilmastolakosta Jokioisten kirjaston edustalta. Nyt olo on hieman epäuskoinen.
– En osannut odottaa mitään tällaista. Ajattelin, ettei ilmastolakkoon tule ketään.
Lue myös: Ilmastolakko yllätti koulut – “Yksittäiset koulut miettivät nyt, mitkä ovat niitä asioita, joiden nimissä voi ottaa kantaa” (18.3.2019)
Ahokas on puhunut avoimesti myös tuntemastaan ilmastoahdistuksesta.
– Asioiden tekeminen helpottaa. Aloin tehdä tätä alkujaan siksi, että halusin lievittää ilmastoahdistustani.
Sekä Ahokkaan että koululaisten kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen perustajan Greta Thunbergin kohdalla on esitetty väitteitä, että nuoret olisi aivopesty puhumaan ilmastoasioista. Ahokas suhtautuu väitteisiin huvittuneesti.
– Ei näin vahvaan toimintaan pystyisi, jos tämä ei lähtisi minusta itsestäni. Väitteillä pyritään vain mitätöimään nuorten mielipiteet ja vaatimukset.
Lue myös: Hämeenlinnan seudun nuoret herättelivät aikuisia ilmastolakossa: “Puhutaan vaan pumpulisia, mutta ei saada mitään aikaan” (15.3.2019)
Yllättävintä ilmastolakkoilussa on Ahokkaan mukaan ollut se, kuinka paikalla on ollut myös paljon aikuisia ja eläkeläisiäkin.
– Moni on suoraan sanonut lakkoilevansa siksi, että on huolissaan lastenlastensa tulevaisuudesta.
Silti on valtavasti vanhempia ja isovanhempia, jotka eivät ole ilmastolakkoliikkeessä mukana. Ahokkaan mielestä lapset ja lapsenlapset voivat saada heidät mukaan kertomalla, kuinka tulevaisuus lämpenevässä maailmassa pelottaa.
Ahokkaan viesti aikuisille onkin yksinkertainen.
– Liittykää meihin. Tukekaa meitä. Vaatikaa radikaalia ilmastopolitiikkaa.
Lue myös: Ilmastolakkoileville suomalaisnuorille tukea tiedeyhteisöltä – Yli 300 akateemikkoa allekirjoitti tukikirjeen: “Vähintä mitä voimme tehdä” (18.2.2019)
Kokoonpano, jolla hallitusneuvotteluihin lähdettiin, on Ahokkaan mielestä paras mahdollinen, kun ottaa huomioon puolueiden ilmasto-ohjelmat.
– Vihreiden ja vasemmistoliiton ilmasto-ohjelmia noudattamalla voitaisiin jopa päästä 1,5 asteen tavoitteeseen.
Tyytyväinen Ahokas ei silti ole. Puolueiden tämänhetkisillä ilmasto-ohjelmillakaan ilmastopolitiikka ei ole tarpeeksi kunnianhimoista ja radikaalia.
– Siksi aktiivista kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan yhä.
Tuleviin europarlamenttivaaleihin Ahokkaan suurin toive on nuorten äänestysprosentin kasvu.
Viime eurovaaleissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli Suomessa 10 prosenttia. Ruotsissa vastaava luku oli 66 prosenttia.
– Olen yrittänyt kääntää asian niin, että eihän me voida Ruotsille tässä hävitä!
Erityisesti nuorten tulisi äänestää eurovaaleissa, koska EU-tasolla tehdään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Ahokas sanoo.
– EU:ssa tehtävillä päätöksillä on vaikutusvaltaa, ja usein ne leviävät myös muualle maailmaan.
Lue myös: Atte Ahokas tapaa Greta Thunbergin ja Ruotsin varapääministerin (21.3.2019)
Ahokkaan tavoitteista ja unelmista kysyttäessä vastaus on selkeä.
– Elinkelpoinen planeetta olisi ihan kiva, Ahokas virnistää.
Tulevaisuudessa Ahokas haluaisi opiskella yliopistossa esimerkiksi evoluutiobiologiaa tai poliittista historiaa.
Ahokasta on yritetty kosiskella myös poliittisiin puolueisiin. Puoluepolitiikkaan lähteminen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole nuoren suunnitelmissa.
– Koen, että puolueettoman aktivistin sanoilla on enemmän painoarvoa.
Kiinnostusta politiikkaan kyllä on, mutta sopivaa puoluetta ei ole vielä löytynyt.
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan lisäksi Ahokkaalle tärkeitä asioita politiikassa ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä rauhan asiat.
Tulevana kesänä Ahokkaalla on suunnitelmissa ainakin levätä ja matkustaa rautateitse Sveitsin Lausanneen ilmastolakkolaisten leirille.
– Leirille odotetaan yli 600 osallistujaa ja tarkoituksena on muun muassa suunnitella yhteiseurooppalaista strategiaa.
Seuraava kansainvälinen ilmastolakko järjestetään 24. toukokuuta. Ajankohta on osuva, sillä lakko on juuri ennen eurovaaleja. Samoihin aikoihin hallitusohjelman on arvioitu valmistuvan.
Ahokkaan unelmayhteiskunta olisi hiilinegatiivinen ja tasa-arvoinen. Käytössä olisi perustulo ja työviikot olisivat kolmipäiväisiä.
Ahokas tietää, etteivät haaveet ehkä lähivuosikymmeninä vielä ole realistisia. Haaveilu kuitenkin luo uskoa.
– Nuoret tuntuvat kadottaneen haaveilun taidon. Ajatellaan, että yhteiskunta tulee menemään vaan huonompaan suuntaan. Pitäisi pystyä ajattelemaan haaveillen. HÄSA
