Kanta-Häme Hattula

Jokiravulle annettiin tekohengitystä sata vuotta - turhaan. Täplärapu on nyt ainoa mahdollisuus.

Jokirapukanta kärsi laittomista täplärapujen istutuksista. Täpläapuja ei saa enää istuttaa vesistöön ollenkaan.
Mika Soramäki toivoo, että suomalaiset söisivät rapuja ilman ennakkoluuloja. Rapua herkullisempaa ja terveellisempää lähiruokaa on vaikea löytää. Kuva: Esko Tuovinen
Mika Soramäki toivoo, että suomalaiset söisivät rapuja ilman ennakkoluuloja. Rapua herkullisempaa ja terveellisempää lähiruokaa on vaikea löytää. Kuva: Esko Tuovinen

Ravut ovat vasta toipumassa viime vuosikymmenen pohjalukemista, mutta poikkeuksellisen kuumat ilmat ovat vaikeuttaneet ajoittain saksiniekkojen elämää.

Rapututkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta (Luke) arvioi, että Suomen tämänhetkinen rapusaalis on kolme miljoonaa rapua. Vanajavedessä ja ns Hauhon reitillä on vahva oma rapukanta ja kaupallisia ravustajia, joille äyriäiset tuovat tervetulleen lisän palkkapussiin.

– Täplärapu on tällä hetkellä Etelä-Suomessa ainoa mahdollisuus. Jokirapua yritettiin turhaan istuttaa sata vuotta. Käytännössä sitä ei ole enää etelässä, Erkamo kertoo.

Rapu on onnistunut karistamaan panssaristaan elitistisen leiman. Vielä parikymmentä vuotta sitten siihen suhtauduttiin usein ennakkoluuloisesti, mutta nyt sen lihalle riittää herkuttelijoita.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Täplärapu viihtyy isoissa järvissä, esimerkiksi Vanajavedessä.

Rapumaakunta järjestää Suomen suurimmat rapujuhlat

Häme julistautui rapumaakunnaksi kymmenen vuotta sitten. Keskiviikkona hotelli Petäyksessä kuvattiin neljä opetusvideota, joiden tarkoitus on neuvoa ihmisiä paitsi pyytämään myös syömään rapuja,

– Teemme kaikkemme, että viimeisetkin rippeet elitismistä unohdettaisiin. Haastamme koko Suomen mukaan järjestämään omat rapujuhlat 21.elokuuta. Tavoitteenamme on saada aikaan Suomen suurimmat juhlat, suunnittelija Reetta Sorjonen Hämeen liitosta ja rapuasiantuntija Mika Soramäki Hämeen ammattikorkeakoulusta kertovat.

Kukaan ei tiedä kannan tulevaisuudesta

Esa Erkamon mielestä täplärapukannan tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa luotttavasti. Vielä toistakymmentä vuotta sitten Kanta-Hämeessä näytti hyvältä, mutta sitten rapukanta romahti nopeasti pohjalukemiin.

Tutkija on odottanut jo vuosia rapukannan elpymistä. Vanajavedellä päästään tuskin koskaan samanlaisiin lukuihin kuin vielä 120 vuotta sitten. Tuolloin jokirapuja pyydettiin 15 miljoonaa ja niitä vietiin Hämeestä Pietariin, Berliiniin ja Ruotsiin.

Vanajaveteen istutettiin täplärapuja vasta 1990-luvulla. Täplärapu menestyy suurissa järvissä hyvin, sillä rapuruttokaan ei pure siihen.

Aikaisemmin rapurutto poistui järvistä nopeasti, mutta täplärapu teki rutosta pysyvän. Tällä hetkellä Suomessa on noin tuhat ruttojärveä.

– Täplärapujen istutukset kiellettiin Suomessa jo neljä vuotta sitten, mutta Suomessa tehtiin 2000-luvulla yli 300 laitonta istutusta eli levitettiin ruttoa. Niin kauan, kun emme desinfioi mertoja ja siirtele niitä järvestä toiseen, rutto leviää, Erkamo arvostelee.

Ravut ovat myös matkailuvaltti

Hotelli Petäyksessä ravut ovat eksoottinen ruoka, mutta myös matkailuvaltti. Soramäki ehti vetää rapukouluja jo ennen korona-aikaa ja suosio oli taattu.

– Erityisen kiinnostuneita olivat kiinalaiset ja saksalaiset. Heidän rapujuhlissaan voidaan syödä kahta rapua puolitoista tuntia, Soramäki nauraa.

Mika Soramäen mukaan rapujen lamauttaminen sähköllä vähentää äyriäisen kärsimyksiä, koska sähkö tappaa ravun välittömästi. Niin tekee kuuma vesikin.

– Rapu kuolee riittävän kuumassa ja runsaassa vedessä muutamassa sekunnissa, Soramäki korostaa.HäSa

Ravun keittäminen on joidenkin mielestä julmaa, mutta se on todellisuudessa armeliasta, sillä rapu kuolee muutamassa sekunnissa Kuva: Esko Tuovinen
Ravun keittäminen on joidenkin mielestä julmaa, mutta se on todellisuudessa armeliasta, sillä rapu kuolee muutamassa sekunnissa Kuva: Esko Tuovinen

 

Suurin osa täplärapuja

Ravustuskausi alkoi 21. heinäkuuta ja se kestää lokakuun loppuun asti.

Ravuille ei ole enää alamittaa, mutta alle 10 sentin rapuja ei suositella pyydettäväksi ruuaksi.

Nykyisin rapuja saadaan noin kaksi miljoonaa kappaletta.

Rapuja pyydetään merroilla, joissa käytetään syöttinä kalaa.. Aikoinaan rapuja pyydettiin myös onkimalla.

Ammattikalastajien rapusaalis on esimerkiksi Vanajavedellä 10 000 – 20 000 rapua.

Ravulla on pitkä historia

Suomessa on syöty rapuja jo vuosisatoja.

Ravustus alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä.

Rapurutto romahdutti jokiravun tuotannon 1900-luvun alussa

Ravut pyydettiin ensin käsin ja sitten tikulla ja lopulta merralla.

Rapuja on kaikkialla Euroopassa. Kapeasaksirapu on Venäjällä valtalaji, mutta muualle on tuotu täplärapua.

Päivän lehti

8.8.2020