Kanta-Häme

Jos et ole esikoinen, ole suomenruotsalainen

Itsemurhariski on pienin sisarusparven vanhimmalla, mutta kaava ei päde suomenruotsalaisiin. Tämä saa tutkijankin ymmälleen.

Otsikko on leikillinen kärjistys, mutta leikissä on aina totta toinen puoli. Esikoisen itsemurha-alttiuden on useissa tutkimuksissa todettu olevan pienempi kuin myöhemmin syntyneillä sisaruksilla.

Lisäksi tuore tutkimus osoittaa, että havaittu kaava ei toimi suomenruotsalaisilla.

– Miksi näin on, siihen minulla ei ole vastausta, toteaa tutkimukseen osallistunut Åbo Akademin professori Jan Saarela.

On vain arvailuja. Saarelan mukaan tulos voi selittyä pysyvyydellä. Suomenruotsalaisten liitot päätyvät harvemmin eroon kuin suomenkielisten maanmiestensä. Lisäksi he usein asuvat samalla seudulla pitkään.

– Tämä on kuitenkin vain arvailua. Geneettisistä tai sosioekonomisista syistä ei ole kysymys, se on voitu varmistaa.

Tutkimus toteutettiin yhdessä Agneta Cederströmin ja Mikael Rostilan kanssa. He työskentelevät Centre for Health Equity Studies (CHESS) -yksikössä, joka on Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteinen yksikkö. Cederströmillä on lisäksi kokemusta myös Åbo Akademissa työskentelystä. Yhteiskuntalääketieteellisessä tutkimuksessa käytettiin yli 250 000 suomalaisen tietoja vuosilta 1987–2011.

Samassa tutkimuksessa käytiin läpi syntymäjärjestyksen yhteyttä muihinkin kuolinsyihin. Muiden kuolintapojen kohdalla ei kuitenkaan ollut havaittavissa samanlaista etnolingvistisen taustan vaikutusta kuin itsemurhissa. Etnolingvistisellä ryhmällä tarkoitetaan joukkoa, jota sitovat yhteen kielen lisäksi myös kulttuuriset ja sosiaaliset yhteneväisyydet.

Kiinnostavaa on, että kun tutkimustuloksia on verrattu Ruotsissa ja Norjassa tehtyihin tutkimuksiin, syntymäjärjestyksellä näyttää olevan koko väestössä samankaltainen merkitys.

Kun esikoisen alttiutta tehdä itsemurha kuvataan luvulla yksi, toisena syntyneellä lapsella itsemurhariski on 1,27.

Kolmannella riski on jo 35 prosenttia suurempi, ja neljännellä peräti 72 suurempi kuin esikoisella.

– Toki neljän tai sitä useamman lapsen perheitä oli tutkimusaineistossa vähemmän kuin pieniä perheitä, joten ruotsinkielisissä perheissä tulokset eivät enää neljännen lapsen riskiä mitattaessa ole yhtä luotettavia ja verrattavia kuin toisen lapsen kohdalla, Saarela selittää.

Yleisesti alttiimpia itsemurhalle ovat ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Muun muassa tanskalaisissa ja ruotsalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että itsemurhariski on selvästi kohonnut psyykkisten ongelmien takia sairaalahoidossa olleilla. 

Lisäksi perheissä, joissa joku on menehtynyt oman käden kautta, muiden perheenjäsenten riski tappaa itsensä on joidenkin tutkimusten mukaan kaksi kertaa tavallista yleisempi.

Alhaisen tulotason ja yksinäisyyden on aiemmin havaittu vaikuttavan itsemurhariskiin. Nykyisin näiden tekijöiden merkitystä ei enää pidetä yhtä merkittävänä kuin aiemmin.

– Geneettiset tekijät ovat yleisesti vahvoja. Jos perheessä on mielenterveysongelmia, se altistaa itsemurhalle, Jan Saarela sanoo.

– Sen sijaan sukupuolella tai perheen lasten välisellä ikäerolla ei näyttäisi olevan merkitystä.

Voiko olla niin, että meillä täällä Suomessa on ryhmä, joka on syntynyt ylivertaisten onnellisten tähtien alla? Suomenruotsalaisten on todettu elävän muita pidempään. 

Lisäksi heillä on vähemmän päihdeongelmia ja heidän parisuhteensa ovat kestävämpiä. Ruotsinkieliset kunnat menestyvät kerta toisensa jälkeen onnellisimpien kuntien arvioinneissa.

– Muitakin samankaltaisia voi toki olla maailmassa, kaikista ei vain ole tutkittua tietoa. Esimerkiksi Kanadan Quebecin ranskankielisestä väestä on samankaltaisia tutkimustuloksia, ja vastaavia piirteitä on myös Belgian flaaminkielisissä.

Etnolingvisteillä riittää siis tutkittavaa. Saarela jatkaa työskentelyä suurtutkimuksessa, jossa on mukana Åbo Akademin lisäksi Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä CHESSin väkeä.

Tarkoitus on kartoittaa suomenkielisten ja ruotsinkielisten terveyseroja ja ottaa huomioon myös sukupolvien väliset eroavaisuudet.

– Käytämme osittain samaa aineistoa kuin tässä tutkimuksessa. Tavoitteena on eritellä perheistä myös isien ja äitien kytkökset terveydentilaan.

Varsin synkkiä aiheita työkseen käsittelevä professori Jan Saarela hymyilee paljon ja naurahtaa tuon tuosta.

Saarelalla ei ole lopullista totuutta siitä, miksi suomenruotsalaiset säästyvät syntymäjärjestyksen aiheuttamalta kohonneelta itsemurhariskiltä, mutta ei hän ainakaan murehdi turhia.

– Tämä on niin pieni tekijä kokonaisuudessa. Näyttää siltä, että jotkut ihmiset ovat alttiimpia kuin toiset. Jos tätä meidän tutkimustamme voidaan käyttää esimerkiksi itsemurhariskien kartoittamiseen ammattiauttajien työssä, sillä on jokin merkitys.