Vaikka yhteiskunnan digitaalisuus eteneekin valtavaa vauhtia, ei Suomen pidä siirtyä koskaan sähköiseen äänestysjärjestelmään.
Sähköinen äänestäminen on Aalto-yliopiston professorin ja kyberturvallisuuden asiantuntijan Jarno Limnéllin mielestä aivan liian altis vaalihäirinnälle, jolla yritetään horjuttaa suomalaisten luottamusta demokratiaan.
– Sähköisen äänestysjärjestelmän riskit olisivat hyötyä suuremmat. Meillä on jo toimiva järjestelmä, eikä siitä kannata luopua, Limnéll sanoo.
Limnéll varoittaa suomalaisia aina vaarallisesta sinisilmäisyydestä internetissä. Sensaatiohakuisen uutislinkin tai järisyttävän päivityksen jakamista sosiaalisessa mediassa pitäisi miettiä aina kahteen kertaan. Lähdekritiikkiä ei saisi koskaan unohtaa.
– Olen ihmetellyt miksei Suomessa puhuta enemmän kyberturvallisuudesta etenkin näin lähellä vaaleja. On varmaa, että vaaliviikolla yritetään vaikuttaa vaalien lopputulokseen tavalla tai toisella ja heikentää ihmisten luottamusta järjestelmään, Limnéll muistuttaa.
Kyberturvallisuus ei ole enää vain nuorten asia, vaan kaikkien suomalaisten asia, kansalaistaito.
– Ei ole kyse siitä, mitä teknologialla voidaan tehdä, vaan mitä sen annetaan tehdä, Limnéll muistuttaa.
Vaikka kyber-, hybridi ja informaatiosodankäyntikin esiintyvät yhä useammin käsitteinä mediassa, ovat ne vaikeasti selitettäviä.
Jarno Limnéll puhuu itse kyberturvallisuudesta digitaalisena turvallisuutena ja hybridisodasta yhdistelmäsotana, sillä se voi olla yhtä aikaa iskuja tietoverkkoihin, propagandan levittämistä tai vaikka aseellinen hyökkäys.
– Ukraina on hyvä esimerkki onnistuneesta hybridisodankäynnistä. Se on oikea digitaalisuuden koelaboratorio. Tosiasiassa seuraava vakava kyberisku on vain ajan kysymys, Limnéll toteaa.
Kyber-sana kuultiin Suomessa ensimmäisen kerran vasta yhdeksän vuotta sitten, mutta Suomi sai kyberturvallisuusstrategian jo vuonna 2013. Puolustusvoimilla on kybersodan yksikkö ja asepalvelukseen on luotu kybervarusmiehen tehtävä.
Suomi on kyberturvallisuuden suhteen maailman kärkimaita, mutta siihen ei kannata tuudittautua.
– Olemme koko ajan aktiivisen hybridivaikuttamisen kohteena. Meihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi tietomanipulaatiolla eli muutetaan vaikkapa terveystietojemme sisältöä verkossa. Olisi aika dramaattista, jos vaikkapa kaikkien suomalaisten veriryhmät saataisiin sotkettua, Limnéll sanoo.
Huijaukset ovat nykyisin verkossa jo arkipäivää ja niiden määrä tulee Limnéllin mukaan vain lisääntymään ja ammattimaistumaan tulevaisuudessa.
– Kaikki raha on verkossa ja siellä ovat myös rikolliset. Ei kukaan nykyisin enää pankkikonttoria ryöstä, Limnéll korostaa. HäSa
Monessa mukana
Jarno Ilmari Limnéll (s. 1973) on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori.
Tampereen teknillisen yliopiston kyberturvallisuuden dosentti.
Sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri.
TosiBox oy:n toimitusjohtaja.
Uhkakuvat-kirja (2018) Jaakko Iloniemen kanssa.
Asuu Espoossa, kolme lasta.
Harrastukset:
Kehittää strategiasilmäänsä pelaamalla shakkia.Juoksee joka aamu kello 5–6 ja kuuntelee samalla äänikirjoja.
Erikoista:
Kantaa mukanaan kolmea tietokonetta: yksi on akateemisille asioille, toinen talouselämälle ja kolmas perheelle.
