Kanta-Häme

Jotta kello soisi

 

Antiikkitavaroiden suosio on kääntynyt uudestaan nousuun. Monen talouden ylpeytenä komeilee jopa yli 100 vuotta vanhoja seinä- tai lattiakelloja. Patinoituneiden kellojen koneistokin kuluu ajan myötä, joten kunnostaminen tai täysiremontti tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Hämeenlinnalaisen Hattulan Kellosepän Heikki Horma on erikoistunut juuri vanhojen mekaanisten seinäkellojen korjaamiseen.
 
Tapiolassa kelloseppäkoulun käynyt mies on valinnut ammattinsa harrastuksensa takia.
 
– Nuorena poikana rakentelin lentokoneiden pienoismalleja. Tykkään tehdä pieniä osia, ettei tule kauhea hiki, nauraa Horma. 
 
Kelloseppä on yllättynyt siitä, miten paljon Suomessa on seinäkelloja piilossa. Niiden kysyntäkin on kasvanut.
 
– Ihmisillä on tosihienoja seinäkelloja ja nyt he arvostavat niitä, selittää Horma.
 
– Se on muutakin, kuin ajannäyttäjä. Melko varmaan niitä ei korjata sen takia, että niistä näkee ajan, koska aikaahan voi katsoa mikroaaltouunista, mutta näissä on joku sielu, minkä takia ihmiset laitattavat kuntoon, pohtii kelloseppä.
 
Vanhoja seinäkelloja arvostavat Horman kertomuksen mukaan yli 45-vuotiaat.
 

Pelkästään korjaustyötä

Kaupassa seinäkelloja eivät kuitenkaan ole myynnissä, Heikki Horma tekee pelkästään korjaustyötä. Kelloseppänä hän kunnostaa pelkästään koneistoja, vaikka koulunaikana opetettiin puusepän töitäkin kellojen kaappeja varten. 
 
Heikki Horman puoti on täynnä vanhoja seinäkelloja, joita hän on jo korjannut, ja jotka ovat tarkastusvaiheessa. Toinen seinällä oleva kello on 1920-luvulta, mutta hänen aikaisemmin remontoimansa Hauhon Sakastin lattiakello on jo vuodelta 1881.
 
Seinäkellot ovat tulleet Suomeen ensisijaisesti Saksasta. Tuotemerkeistä tunnetuin on Becker. Niitä tehtiin jo 1860-luvulla.
 
Seinäkellojen koneistojen yleisin materiaali on messinki, mutta terästäkin löytyy. Varaosia ei saa, niitä kelloseppä valmistaa itse. 
 
– Sorvi esiin, ja sorvataan, viilataan, sahataan, hiotaan ja kiillotetaan, kertoo kovasta urakastaan Horma. Osoittimiakaan ei löydy enää, joten alkuperäisiä täytyy kunnostaa.
 
– Niitä pitää sinistellä liekissä oikeaväriseksi, ei niitä valmiina ole.
 
Antiikkimarkkinoilla Horma ei yleisesti käy, koska tähän saakka ei liikkeeseen ole tullut kelloja, joista olisi puuttunut korvaamattomia osia. 
 
Mekaanisia seinäkelloja valmistetaan yhä Saksassa, mutta niiden hinta voi olla aika korkea. Gustav Becker, Hermle, ja Junghans ovat ne tunnetuimmat nimet. Miehelle oli iso elämys, kun hän kävi Hampurissa Beckerin liikkeessä. Kolmekerroksinen kauppa oli täynnä erittäin kauniita seinä- ja lattiakelloja.
 
Seinäkelloja myytiin suomalaisilla tavaramerkeilläkin. Aika ja Valmet voivat olla tuttuja käyttäjille, niiden koneistokin on suomalainen.
 
Seinäkellojen lisäksi Horma korjaa myös taskukelloja, mutta niitä ei ole tullut kovinkaan isoa määrää tähän mennessä. 
 
– Monesti tuodaan niin huonossa kunnossa olevia kelloja korjattavaksi, että asiakkaat jättävät niitä korjaamatta korkeiden kustannusten takia, kertoo kelloseppä.
 

Oikeasta kellosta kuuluu ääni

Miehen ammattiylpeys heijastuu myös hänen mielipiteestään rannekelloista.
 
– Paristokellot ovat ajannäyttäjiä, ne eivät ole kelloja. Kello on siinä, kuin siitä kuuluu ääni sisältä, että se käy. Minun lähtökohtani on siinä, että ajannäyttäjät ovat eri asiat kuin kellot, pohtii Horma.
Purjelentoa harrastavan kellosepän arkikello on Leijonan lentäjämalli. Mekaaninen Omega löytyy juhlatilaisuuksia varten.
 
Jos joku pohtii vanhan seinäkellon ostamista, Horman suosittelema merkki on Gustav Becker. Se on hänen mielestään huippuhyvänlaatuinen. Niitä on usein myynnissä Suomessakin.
 
– Junghansia voi verrata vaikka Volkswageniin. Se on kansanmalli, aika hyvänlaatuinen seinäkello, muttei se Beckerille pärjää, vastaa asiantuntija suoraan.
 
– Kotimaisista vanhat Aika -kellot ja Valmetit, niitä voi suositella. Niissä on hyvä koneisto. Ne eivät ole niin hienosti viimeisteltyjä, kuin vaikka Becker, mutta ne ovat hyviä, kehuu suomalaisia seinäkelloja Horma.
 
Liikkeessä on vielä muitakin palveluita, mutta Heikki Horma teki ison päätöksen. Tulevaisuudessa hän haluaa omistautua täysin seinäkellojen kunnostamiseen ja laserkaiverruksien tekemiseen sekä kesäisin purjelentämiseen.