fbpx
Kanta-Häme

Joulu ei synny sattumalta

Jouluradio alkaa joka vuosi ensimmäisenä adventtina. Ensimmäinen kanavalla soiva kappale on Hoosianna. Kanavalla oli viime vuonna yli puoli miljoonaa viikkokuulijaa.

Jouluradio perustettiin vuonna 2003 ja sillä on ollut yhdeksän eri musiikkipäällikköä. Joka joulu saa olla tekijöidensä näköinen.

Tänä vuonna musiikkipäällikkönä toimii 22-vuotias entinen hämeenlinnalainen Jani Kareinen.

Ammattikorkeakoulu Metropoliassa tv- ja radiotuotantoa opiskellut Kareinen päätyi opiskelujen kautta ensin Toivontuottajien Suviradion musiikkipäälliköksi ja sen jälkeen Jouluradioon.

– Vastaan kaikkien kanavien listoista, eli päivitän aikaisempien vuosien musiikkikirjastoa. Vanhaa ulos ja uutta sisään, Kareinen kertoo.

Lisäksi musiikkipäällikön arkeen kuuluu ahkera somettaminen.

Toivontuottajat on Helsingin, Espoon ja Vantaan luterilaisten seurakuntien mediatoimitus.

Viimeinen virallinen lähetyspäivä on loppiainen. Lisäksi Jouluradiolla on kahdeksan eri musiikkityylejä edustavaa nettiradiota. Joulumusiikkia löytyy monista eri genreistä.

Yli puolet Jouluradion radiosoitossa olevista kappaleista on suomalaista joulumusiikkia. Uutta musiikkia lähetetään musiikkipäällikölle postilla lähes päivittäin. Uusien tulkintojen lisäksi kuunteluun tulee paljon omakustanteita.

Kareinen kuuntelee kaiken lähetetyn musiikin läpi ja päättää, mikä pääsee soittolistalle. Uutta musiikkia lisätään harkiten.

– Uuden kappaleen pitäisi mielellään herättää jokin tunne, ajatus tai muisto. Sekin kiinnittää huomioni, jos kappale on hyvin tuotettu, Kareinen pohtii.

Vaikka pääosin joulumusiikin teemat säilyvät vuodesta toiseen, voidaan uudessa tuotannossa käsitellä esimerkiksi yksin joulua viettävien yksinäisyyttä.

Kun Kareiselta kysyy, mitä hämäläiseen joulunviettoon kuuluu, on vastaus hyvin perinteinen.

– Parasta joulussa on perhe ja perunalaatikko. Maan pitäisi olla valkoinen.

Miten moderni joulumusiikki sitten sopii muuten perinteiseen joulunviettoon?

– Ei se välttämättä sovikaan. Tästä syystä perinteisen ja hartaan joulumusiikin merkitystä kasvatetaan radiossakin, mitä lähemmäksi joulunpyhiä tullaan, Kareinen valaisee.

Jouluradion kuulijat ovat aktiivisia. Kareisen mukaan he tietävät, mitä haluavat. Yksi tykkää a cappellasta, toinen jenkkimusiikista ja kolmas hartaista joululauluista.

Vaikka toiveita saa lähettää musiikkipäällikölle koska vain, järjestetään joka lauantai myös toivelaulukonsertti.

Lemppareitaan voi toivoa esimerkiksi sähköpostilla, puhelimitse tai somessa.

Nuoremmalle yleisölle järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa joulumusiikkireivit. Helsingissä Tavastialla järjestettävissä reiveissä esiintyvät muun muassa HeavyWeight DJs, LCMDF ja Jouluradion omat dj:t. Tapahtuma yhdistää joulumusiikin ja elektronisen musiikin.

Musiikkipäällikön pitää osata valikoida soittolistoille sellaisia kappaleita, joilla saadaan kaikille kuulijoille hyvä joulufiilis.

Se, mitä soitetaan, missä järjestyksessä ja mihin aikaan, ei ole sattumaa. Joulumusiikilla on monille suuri merkitys. Tästä syystä musiikkipäällikön tulee tietää, mitä tekee.

– Joulumusiikki ei välttämättä kuulu enää kaikkien varsinaiseen joulun viettoon, mutta sillä on oleellinen osa tunnelmaan pääsemisessä ja rauhoittumisessa, Kareinen toteaa. HÄSA

Menot