Kanta-Häme

Joulumusiikin pitäisi olla kuin namu karkkipäivänä

”Ne korviin kantautuu jokaisen” laula Ressu Redford kappaleessaan Taas joulu saapuu.

Sekä tekstipätkä että biisinnimi ovat niin totta. Kun on joulu, se puskee korviin väkisin.

Sakari Hildénille joulumusiikki tulee liki myös töissä.

– Se on kuin karkit. Ne maistuvat paremmilta, kun niitä ei syö joka päivä, sanoo Riihimäen musiikkiopiston rehtori ja Hämeen Sanomien pitkäaikainen musiikkikriitikko.

– Minusta joulumusiikin saisi säästää ihan viimeiseen hetkeen asti. Silloin se kuulostaa juhlavammalta kuin että kuuntelee Valkeata joulua marraskuussa, hän jatkaa.

Hildén haluaa tehdä kaksi asiaa selviksi. Ilman ”patakonservatiivisuuttaan ja henkilökohtaisia ongelmiaan” joulunaika voisi olla hänen korvilleen paljon helpompaa.

– En halua kuulla Paula Koivuniemeä laulamassa Enkeli taivasta. Iskelmäfraseerauksella laulettu klassinen laulu on aika piinaavaa. Yhtä lailla piinallista on, jos oopperalaulaja lähtee laulamaan kevyttä musiikkia tyyliä hallitsematta. Se ei vain ole yhtä tavallista eikä sen takia ole päässyt ärsyttämään yhtä paljon.

Hildén on ilmiselvästi kuullut tänä vuonna jo liian monta väärällä tyylillä esitettyä joululaulua.

– Niin sanotut artistit vetävät joulukonserteissaan klassikoita Sylvian joululaulusta alkaen eivätkä yhtään ymmärrä musiikkimaailmaa ja perinnettä, mikä niihin liittyy. Tekevät vain bisnestä kiertämällä Suomen kirkot. Sekin ärsyttää, että suuri yleisö menee tähän mukaan.

Hildénin mielestä hyvän ja huonon joulumusiikin rajan piirtää tyylitaju, jonka puute tuntuu korostuvan loppuvuodesta.

– Ihan niin kuin pukeutumisessakin, kaikille vaatteille on omat paikkansa. En etsi valtaa loistoa on paras ihan perinteiseen tapaan esitettynä.

Mikä tekee musiikista jouluista? Jos sana joulu riipaistaisiin tekstistä pois, jäisikö lämpöinen tahi harras tunnelma syntymättä?

Hildén vertaa asetelmaa virsikirjauudistukseen.

– Vaikka virressä ei olisi vaihdettu kuin yksi sana, katosi siitä tuttuuden tunne. Joululauluissa vanha kieli tekee osaltaan sen tunnelman, kaikkine kielivirheineen ja sanontatapoineen.

Myös instrumentaalimusiikki voi olla Hildénin mielestä jouluista.

– Kuten entinen kuoronjohtajakin totesi, kun laulaa latinaksi on kaikki kirkkomusiikkia. Jouluun yhdistyy barokkimusiikin tyyli hirveän hyvin. Kaikki 1600- ja vielä 1700-luvunkin sävellykset kuulostavat joulumusiikilta vaikkeivät sitä olekaan.

Suomaisten joululaulujen ikivihreät on kirjoitettu pääosin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Hildén selittää ilmiötä kansallisromantiikan kukoistuskaudella, jolloin hyvät tekstit ja hyvät säveltäjät kohtasivat toisensa.

– Säveltäjät sävelsivät tyylillä, josta ihmiset tykkäävät edelleen. Otetaan vaikka Oskar Merikanto. Jotkut hänen sävellyksistään ovat niin kansanlaulunomaisia ja helposti laulettavia, että monet pitävät niitä kansanlauluina.

Hildénin suokkilaulujen lista on pitkä. En etsi valtaa, loistoa, Arkihuolesi kaikki heitä, Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa, Jouluyö, juhlayö

– Ahti Sonnisen Rauhaa, vain rauhaa on ihan neronleimaus!

Toiseksi neronleimaukseksi Hildén nimeää Otto Kotilaisen sävellyksen Varpunen jouluaamuna.

– Itse en pidä laulun karmeasta tunnelmasta, mutta Kotilainen ajatteli, että tässä hyvä runo, teen tästä laulun, ja koko Suomi laulaa sitä edelleen. Mutta mistä muusta tunnemme Kotilaisen? Niin just, ei mistään.

Viime vuosikymmeninä tehdyistä lauluista Hildén pitää pesunkestävänä Kassu Halosen kappaletta Sydämeeni joulun teen.

– Ei nyt tule muita mieleen, mutta totta kai niitä täytyy olla, kun maailmassa on miljoona joululaulua.

Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla, mutta se ei ole synnyttänyt jouluun verrattavaa laulujen tulvaa. Hildén arvelee tämän johtuvan juhlien luonteesta. Vaikka pääsiäinen on ilon juhla, leimaa sitä pitkänperjantain pitkä varjo.

– Jouluun ei liity mitään traagista ja se on tavattoman otollinen tilaisuus kuvittaa musiikilla monenlaisia tapahtumia. Syntymä, itämaan tietäjät ja maalliset perinteet joulupukista lähtien. Siinä on säveltäjille ja runoilijoille ihan hirveästi työmaata.

Kun työt on tehty, millaiset roolin joulumusiikki ottaa musiikkiammattilaisen vapaapäivinä?

– Kun herää ja korvat eivät ole jo valmiiksi täynnä musiikkia, sitä tuleekin kuunneltua. Aina jouluna kuunnellaan tietyt joulukappaleet, vastaa Hildén. HÄSA