Kanta-Häme

Jouston hintana pysyvästi pienempi eläke

Työpäivinä Sara Syyrakki tekee ympäristösuunnittelijan töitä kaupungille ja hoitaa pieneläimiä. Osa-aikaeläkepäivinä hän viettää aikaa kahden uuden kissan kanssa, jumppaa, lukee, häärää kasvimaalla, matkustelee ja ennen kaikkea tapaa lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

– Jos kolikon toisena puolena on se, että eläkekertymäni pienenee, niin sillä siisti. En ole niitä edes laskenut. Minulle vapaa-aika on niin äärettömän tärkeää.

62-vuotias Syyrakki on ollut osa-aikaeläkkeellä reilut kaksi vuotta. Ansiotulojen määrän seuraaminen ei häntä rasita.

– Pitää olla jonkin verran tarkka tulokertymästä, muuten Kelan osa-aikaeläke pienenee, mutta muuten olen ihan älyttömän tyytyväinen.

Vuoden 2017 alusta lähtien 61 vuotta täyttäneet voivat jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Samalla osa-aikaeläke siirtyy historiaan kaikilta, jotka eivät sitä jo nauti.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei edellytä töissä käynnin vähentämistä eikä siis välttämättä edes ilmoitusta työnantajalle.

– Osittainen varhennettu eläke on sekä ihmisen että järjestelmän kannalta joustavampi. Se edellyttää vähemmän hallinnollisia toimenpiteitä kuin osa-aikaeläke, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi.

Uudistuksella pyritään pidentämään suomalaisten työuria. Uusi eläkemuoto on osa-aikaeläkettä kestävämpi vaihtoehto työeläkejärjestelmälle, sillä osittaisessa varhennetussa eläkkeessä eläkeläinen maksaa saamansa jouston itse pienempänä eläkkeenä.

– Tämä on hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat vähentää työtekoa omaan tilanteeseen sopivasti, mutta ovat valmiita tinkimään eläkkeensä tasosta. Riippuu ihan elämäntilanteesta, onko osittainen varhennettu eläke ihmiselle hyvä vaiko eikö, sanoo Hietaniemi.

Kun osittainen varhennettu vanhuuseläke on kerran myönnetty, sitä ei voi perua. Eläke pysyy pienempänä, vaikka varhennetun eläkkeen nauttija saavuttaa vanhuuseläkeiän.

Ruotsissa ja Norjassa on osittaista varhennettua vanhuuseläkettä vastaava käytäntö. Hietaniemen mukaan se ei ole saanut innostunutta vastaanottoa naapurimaissa. Odotettavissa siis on, että osa-aikaeläkkeen ehdot täyttävät suomalaiset tarttuvat innolla ainutkertaiseen tilaisuuteensa ensi vuoden aikana.

– Veikkaan, että piikki on tiedossa. Varsinkin, kun osa-aikaeläkettä ei todellakaan enää myönnetä sen viimeisen hetken jälkeen, sanoo Hietaniemi.

Suomalaiset innostuivat osa-aikaeläkkeestä vuonna 2002, kun sen alaikäraja nostettiin 56:sta 58 vuoteen. Eläkejärjestelmässä oli tuolloin 40 000 osa-aikaeläkeläistä. Samansuuntaista kehitystä nähtiin myös 2010, jolloin alaikäraja nousi 60 vuoteen.

Tämän vuoden lokakuussa osa-aikaeläkkeellä oli 12 500 suomalaista, 7 500 naista ja 5000 miestä.

Mitä sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö työntekijälle, joka voi valita, jäädäkö ensi vuonna osa-aikaeläkkeelle vai vuonna 2017 osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle?

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että osa-aikaeläke on ehkä parempi kokonaisuutena, muotoilee Hietaniemi. HÄSA