Kanta-Häme

Juha Kallioisen mielestä epäkohta korjautuu – Linnan Kehityksen johtaja saadaan lähelle kaupungin johtoa

Linnan Kehityksen puheenjohtajan Juha Kallioisen mielestä yritys on ketterä muoto päätösten tekemiseen.
Juha Kallioinen muistuttaa, että yrityksille ja yrittäjille on suuri merkitys myös sillä, miltä tuntuu.

– Oli epäkohta, että näin merkittävä toimija ei ollut Hämeenlinnan kaupungin johtoryhmän jäsen, sanoo Hämeenlinnan elinkeinoyhtiön Linnan Kehityksen puheenjohtaja Juha Kallioinen (kok.).

Kallioinen pitää kaupungin elinkeinotoimen järjestelyssä keskeisenä asiana, että Linnan Kehityksen toimitusjohtajan asema muutetaan. Uudesta toimitusjohtajasta tehdään kaupungin johtoryhmän jäsen.

– Elinkeinotoimi on keskeinen toiminto. Sen on oltava lähellä kaupungin toimivaa johtoa. Nyt muutkin ovat nähneet asian näin.

 

Hämeenlinnassa on valmisteltu elinkeinotoimelle uutta toimintamallia ”elinvoimakokonaisuuden selvitystyönä”. Kaupunginhallitus on hyväksynyt selvityksen pääkohdat pohjaksi muutoksille, joita Linnan Kehitykselle valmistellaan.

Kallioinen pitää käytännöllisenä, että elinkeinotoimintaa hoidetaan kaupungin yhtiöstä.

– Yritysmuoto on ketterä päätöksenteossa. Se on myös selkeä neuvotteluosapuoli, kun vastassa on toinen yritys.

Kallioinen uskoo, että Linnan Kehityksen ketteryyttä parannetaan, kun sen toimitusjohtaja on lähellä kaupungin johtoa.

– Linnan Kehitykselle tulee jatkuvasti uusia asioita, joita ei ole budjetoitu ja joista ei ole suunnitelmia. Elinkeinoasioissa on nopeasti vastattava kysyntään.

 

Kuntayhtiöiden asiantuntija Martti Sahrakorpi tuomitsee jyrkästi toimintamallin (Hämeen Sanomat 2.3.2017), jossa kunnallisen yhtiön johto pakotetaan toimimaan kunnan johdon käsikassarana. Miten voidaan varmistaa, ettei Linnan Kehityksestä tehdä elintä, jonka kautta kaupungin johdon kyljessä vaivihkaa hoidetaan ja rahoitetaan ikäviä asioita?

Juha Kallioinen myöntää, että malliin liittyy riskejä ja mahdollisuus jopa väärinkäytöksiin.

– On tehtävä reilut pelisäännöt. Kunnallispoliittinen päätöksenteko elää aina omaa elämäänsä.

Linnan Kehityksen hallituksen jäsenten määrää aiotaan pienentää. Jäseniksi aiotaan nostaa kunnallispoliitikkojen lisäksi asiantuntijoita. Kallioisen mukaan tällaisesta kokoonpanosta on hyviä kokemuksia.

– Jo aikoinaan elinkeinoyhtiön hallituksessa olivat jäsenet puoliksi asiantuntijajäseniä. Hallituksessa oli vahvaa osaamista. Toisaalta siellä oli myös keskeisiä päätöksentekijöitä.

 

Kallioisen mukaan Hämeenlinnassa oli vaalien jälkeen paineita valita yhtiöiden hallituksista liian suuria, kun luottamuspaikkojen määrää vähennettiin. Luottamuspaikkojen yhteenlaskettu määrä putosi puoleen.

– Tilanne ei ole ollut optimaalinen eikä se ole hallitusten jäsenten vika. Heille piti kuitenkin opettaa, mitä hallituksessa pitää tehdä.

Kuntayhtiöitä on perusteltu joustavana tapana hoitaa palveluja ja niiden läpinäkyvyydellä. Yhtiöitä on kuitenkin myös arvosteltu siitä, että ne eivät toimi avoimesti.

– Yhtiöt ovat sikäli läpinäkyviä, että tiedämme tarkkaa, kuinka paljon laitamme toimintaan varoja. Kunnallisessa toiminnassa ei aina näe, mihin rahat tarkalleen menevät.

Kallioinen ei näe toiminnan julkisuuden määrässä ongelmaa. Hänen mielestään kyse on tiedon panttaamisen sijaan usein siitä, ettei tiedetä, mitä tietoa voidaan antaa.

– Kaupunginhallitukselle annetaan aina kaikki tiedot yhtiöistä. Itse en voi kuitenkaan aina antaa tietoa, jos sitä kysyy minulta esimerkiksi joku yksittäinen kaupunginhallituksen jäsen.

 

Maakuntakeskusten elinkeinoasiat ovat useissa kaupungeissa kiivaan keskustelun aihe. Elinkeinoyhtiö on jopa nimetty sylkykupiksi, jota syytetään vähän kaikesta heikosta kehityksestä. Kallioisen mukaan Hämeenlinnassa kyse on ollut siitä, että tavoitteet asetettiin yläkanttiin.

– Me, jotka teimme tavoitteet, olimme optimistisia. Toisaalta ei kannata asettaa sellaisia tavoitteita, joissa ei ole mitään tavoiteltavaa.

– Tiesimme, ettei niiden saavuttaminen ole pelkästään Linnan Kehityksestä kiinni. Kun tavoitteisiin ei päästy, Linnan Kehitystä kuitenkin syytetään siitä.

Hämeenlinnan suunnitelmissa elinkeinoyhtiön toiminta jaetaan ekosysteemeihin. Tavoitteita ja voimavaraoja jaetaan niiden kautta.

 

– Tarvitaan suunnitelmia ja tavoitteita, jotta voimme niiden mukana ohjata voimavaroja toimintaan. Elinkeinoasioissa joudutaan usein kiusalliseen keskusteluun, kilpailevatko sen varat kaupungin peruspalvelujen kanssa.

Juha Kallioinen pitää kunnallista elinkeinotoimintaa tärkeänä, mutta hän ei halua korostaa liikaa sen roolia yritysten käytännön liiketoiminnassa. Vain harvoilla kaupungin toimilla, kuten toimitilojen tarjoamisella ja rakentamisella, on niille erittäin suuri merkitys.

– Yrityksille ja yrittäjille on suuri merkitys myös sillä, miltä tuntuu. Tavallisille ihmisillekin on suuri merkitys sillä, miten heitä kohdellaan. HÄSA