Kanta-Häme

Juhani Simola kannustaa kaikkia verenluovutukseen

 

Verenluovuttamisesta tulee hyvä mieli. Hattulalainen Juhani Simola käy luovuttamassa kuusi kertaa vuodessa ja lokakuussa miehellä tuli täyteen 90 kertaa.
 
– Olen kiitollinen Luojalleni, että olen saanut terveyttä, jotta voin auttaa muita luovuttamalla verta. Kannustan tähän kaikkia, sanoo Simola.
 
Simola pitää luovutusta ennen kaikkea viitseliäisyyskysymyksenä. Aikaa kuluu puolisen tuntia ja työnantajatkin suhtautuvat verenluovutukseen yleensä hyvin myönteisesti.
 
– Ainakin oma elimistöni tuntuu tätä suorastaan odottavan. Nukun paremmin, elimistö tuntuu piristyneeltä ja mielialakin paranee luovutuksen jälkeen.
 
Hämeenlinnan Veripalvelussa päivätavoite on 113 luovuttajaa. Aivan joka päivä tavoitteeseen ei ylletä, ja joskus verenluovuttajia on kutsuttava paikalle. Miehet voivat luovuttaa verta kuusi kertaa ja naiset neljä kertaa vuodessa.
 
– Varsinkin säännöllisistä, 2–3 kertaa vuodessa luovuttavia tarvittaisiin lisää. Näin verta saataisiin sairaaloihin tasaisemmin. Uusia luovuttajia on vuodessa noin 13 prosenttia, mikä on hyvä määrä, sanoo sairaanhoitaja Satu Piiroinen veripalvelusta.
 
Jos verenluovutus tuntuu ensikertalaista hirvittävän, voi hän tulla vain katsomaan luovutusta. Turhat pelot monesti voivat hävitä, kun verenluovutusta harkitseva käy ensiksi paikan päällä.
 
– Ensimmäisellä kerralla kannattaa varautua noin tuntiin. Kahvitkin tarjoaa talo, sanoo Piiroinen.
 
Suomessa luovuttaa verta runsaat 150 000 ihmistä ja kaikkiaan suomalaiset luovuttivat verta vuonna 2010 yhteensä 270 000 kertaa.
 
Suomalaiset ovat ahkeria verenluovuttajia. Monelle yllätys on, että 20-25-vuotiaat naiset ovat se suurin yksittäinen ikäryhmä, joka luovuttaa eniten verta. Nuoret miehet ovat vähemmistönä, mutta miehet aktivoituvat iän karttuessa luovuttajiksi.