Kanta-Häme

Juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat alkoholin aiheuttamat ongelmat ja tapaturmat

Arkistokuva.

Hätäilmoitusten määrä on suoraan suhteessa kesäsäähän – mitä kauniimpaa ja lämpimämpää, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu.

Hätäkeskuspäivystäjä Päivi Kelloniemen mukaan juhannuksena hätäilmoituksissa korostuvat perinteisesti alkoholin aiheuttamat ongelmat, tapaturmat ja vesillä sattuvat onnettomuudet.

Tämän viikon lopussa suuri osa suomalaisista ryhtyy viettämään juhannusta, jolloin hätäkeskuspäivystäjillä ja muilla turvallisuusviranomaisilla riittää työtä.

Kesäisin ja erityisesti juhannuksena suurin osa tehtävistä liittyy liialliseen alkoholinkäyttöön.

– Onnettomuuksia ja tapaturmia sattuu laidasta laitaan, kun mökkeilijät telovat itsensä grillatessa tai halonhakkuussa, jotkut eksyvät metsiin, vesillä liikkujat putoavat veneestä tai ovat ongelmissa konerikkoineen. Kaupunkialueilla harmia aiheuttavat isojen kesätapahtumien järjestyshäiriöt.  Jos sää on helteinen, maastopalot sekä sairauskohtaukset lisääntyvät ja etenkin ikäihmiset voivat huonosti.  Liikenteessä ruuhkat ja rattijuopot aiheuttavat vaaratilanteita, hätäkeskuspäivystäjä Päivi Kelloniemi kuvailee kesälle tyypillisiä hätäilmoituksia.

Tiedustelusoitot eivät kuuluu hätänumeroon

Hätäkeskukset vastaanottavat runsaasti erilaisia tiedustelusoittoja, jotka eivät kuulu hätänumeroon.

Kelloniemi korostaa, että erilaiset tiedustelusoitot saattavat pahimmassa tapauksessa viivästyttää toisen ihmisen avunsaantia.

Etenkin juhannuksen alla hätäkeskuksilta tiedustellaan paljon avotulen tekoon liittyviä asioita.

Juhannuskokon polttamiseen liittyviä kyselyitä ei tule tehdä hätänumeroon 112 vaan alueellisiin pelastuslaitoksiin.

Metsäpalot ovat viime viikkoina työllistäneet eri puolilla Suomea.

Kelloniemen mukaan ennen juhannuskokon sytyttämistä tulee tarkastaa voimassaolevat varoitukset, sillä metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on ehdottomasti kielletty.

Osaatko hätätilanteessa kertoa sijaintisi?

Hätäpuhelussa tärkeintä avun saannin kannalta on tietää missä on, jotta auttajat löytävät paikalle mahdollisimman nopeasti.

Oman sijainnin tietäminen voi olla erityisen vaikeaa silloin, kun ollaan vieraalla paikkakunnalla, mökillä, saaressa, vesillä tai retkeilemässä.

– Harva osaa kertoa oman lomapaikan tarkkaa osoitetta tai edes kuntaa. Pelkkä mökin nimi ei riitä, vaan tarvitaan paikkakunta ja katuosoite, tai vaihtoehtoisesti koordinaatit mikäli osoitetta ei ole saatavilla, Kelloniemi opastaa.

Esimerkiksi 112 Suomi -mobiilisovelluksesta soitettaessa hätäkeskus saa soittajan sijaintitiedon automaattisesti.

Android-puhelinten AML-ominaisuus taas ilmoittaa sijaintitiedon automaattisesti hätäkeskukseen, eikä se vaadi hätäilmoituksen tekijältä lainkaan toimenpiteitä.

Lisäksi eCall-hätäviestinpalvelun avulla onnettomuuteen joutuneen auton tyyppitiedot ja sijaintipaikka välittyvät tarkasti hätäkeskukseen, jos autossa on kyseinen ominaisuus.

Kelloniemen mukaan paikannustekniikasta on suuri apu, jos hätäilmoituksen tekijä ei tiedä sijaintiaan.