Kanta-Häme

Julkinen raha ruokkii yritysten aurinkobuumia

Valtio tuki viime vuonna yritysten aurinkovoimalahankintoja noin neljällä miljoonalla eurolla.

Julkisella rahalla on ollut voimakas vaikutus nykyiseen buumiin, jossa aurinkopaneeleja asennetaan toimistotalojen, markettien ja kauppakeskusten katoille. Niillä vähennetään riippuvuutta markkinasähköstä.

Työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM) tai ely-keskuksiin jätettyjen tukihakemusten määrä on muutaman viime vuoden aikana kasvanut säännöllisesti.

– Varmasti summa kasvaa myös vuonna 2016. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että tänä vuonna summa asettuu siinä 6-8 miljoonaan euroon, arvioi ylitarkastaja Pekka Grönlund TEM:stä.

Viime vuonna aurinkovoimalahankkeita oli noin sata. Tänä vuonna Grönlund arvioi määrän nousevan parhaimmillaan jopa kaksinkertaiseksi.

Muun muassa Kesko ilmoitti viime viikolla asentavansa loppuvuoden aikana aurinkopaneelit kuuden K-supermarketin katolle.

– Moni puhuu vihreiden arvojen puolesta, mutta teot jäävät vähiin. Me haluamme tehdä asioita, sanoo Ruokakesko oy:n rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Jukka Anttila.

Hän myöntää, että vain vihreiden arvojen vuoksi voimaloita ei perusteta. Aurinkovoima kiillottaa yrityksen imagoa, mutta tuottaa myös oikeaa säästöä.

– Kumpikin seikka painaa vaakakupissa, Anttila sanoo.

Hän laskee, että yhden aurinkovoimalan tuotto on 8-10 prosenttia vuodessa. Se maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa. Aurinkopaneelit ovat lähes huoltovapaita, ja niiden elinkaari on viime vuosina pidentynyt jopa yli 30 vuoteen. Paneeleista kertyy siis puhdasta säästöä parinkymmenen vuoden ajan.

– Ei tarvitse olla erityinen ennustajaeukko sanoakseen, että seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana sähkön hinta nousee huomattavasti, Anttila povaa.

– Ja sen me olemme oppineet vähän kantapäänkin kautta, että siirtohinnat ainakin nousevat.

Ensimmäisen aurinkovoimalansa Kesko perusti jo 1990-luvulla. Sitten tuli pitkä tauko. Valtion raha ja verokohtelu olivat tärkeässä osassa tänä vuonna tehdyssä päätöksessä aloittaa uudelleen.

– Kyllä tuki on tuottoon ja investointiin aivan olennainen tekijä, Anttila sanoo.

Valtio maksaa yritysten hankekustannuksista neljäsosan. Lisäksi vuosi sitten veropykäliä muutettiin siten, että pienet voimalat eivät joudu enää maksamaan sähköveroa, vaikka välillä sähköä tulisi yli oman tarpeen.

Yritykset saavat siis ilmaista sähköä ja lyömättömän markkinointivaltin. Miksi valtio haluaa vielä tuputtaa niille rahaakin?

– EU on asettanut Suomelle sitovat tavoitteet siitä, kuinka paljon pitää olla uusiutuvaa energiaa. Suomen suunnitelmana on ollut lähteä ratkomaan sitä monella tapaa, TEM:n Grönlund puolustaa.

Hän huomauttaa, että tuki on lisännyt kilpailua ja laskenut muun muassa asennus- ja suunnittelukustannuksia. Markkinoille on saatu myös kotimaisia aurinkopaneeleja.

– Koska tuki on ollut saatavissa, on käynnistetty hankkeita, jotka eivät olisi olleet kannattavia muuten. Sen kautta Suomeen on saatu ihan kunnon liiketoimintaa.

Grönlundin mukaan tavoitteena on pikkuhiljaa alentaa tukea ja jossain kohtaa poistaa kokonaan.

– Viime vuonna tuki oli 30 prosenttia, tänä vuonna 25 ja sitä tarkastellaan joka vuosi. En kuitenkaan halua spekuloida ensi vuoden prosenteilla.