Kanta-Häme Hämeenlinna

Julkisen sanan neuvosto vahtii, onko media toiminut oikein – Hämeen Sanomien Riikka Mäntyneva on yksi sen jäsenistä: "Asiat ovat välillä kimurantteja"

Neuvoston sisällä on joskus näkemyseroja.
Riikka Mäntynevalla on sylissä kasa sanomalehtiä, jotka sisältävät satoja ellei tuhansia juttuja. Joku niistäkin jutuista oi päätyä Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn. Kuva: Pekka Rautiainen
Riikka Mäntynevalla on sylissä kasa sanomalehtiä, jotka sisältävät satoja ellei tuhansia juttuja. Joku niistäkin jutuista voi päätyä Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn. Kuva: Pekka Rautiainen

Median sanotaan olevan vallan vahtikoira, mutta kuka vahtii mediaa?

Jos ihminen kokee, että media on jossakin tilanteessa toiminut vastoin hyvää journalistista tapaa ja rikkonut Journalistin ohjeita, hän voi kannella siitä Julkisen sanan neuvostolle.

Julkisen sanan neuvostossa asioita pähkivät puheenjohtaja ja 13 jäsentä, joista yksi on Hämeen Sanomien toimitussihteeri Riikka Mäntyneva.

– Etiikka ja siihen liittyvät asiat ovat kiinnostaneet minua, ja niitä on tullut luettua ja mietittyä oman ammatin kannalta. Siksi olin ajatellut, että tämä voisi olla mielenkiintoista, Mäntyneva kertoo.

Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys valitsee julkisen haun perusteella kahdeksan jäsentä, jotka edustavat joukkoviestimiä. Neuvosto valitsee jäseniksi hakemusten perusteella vielä viisi yleisön edustajaa.

Mäntynevan kolmivuotisesta jäsenyyskaudesta on kulunut nyt ensimmäinen vuosi. Edelliset kolme vuotta hän oli varajäsen, ja osallistui silloinkin kokouksiin tarvittaessa.

Taustatietojen selvittäminen vie aikaa

Mäntynevalla on paitsi pitkä kokemus käytännön toimittajan työstä, hän on perehtynyt alaan myös toimittajien ammattijärjestön Journalistiliiton valtuustossa ja koulutusvaliokunnassa. Hän pystyy hyödyntämään kaikessa tässä kertynyttä kokemustaan, kun pohtii JSN:n pöydälle päätyviä tapauksia.

Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa, eikä asian tarvitse koskea häntä itseään. Kantelua ei kuitenkaan käsitellä JSN:ssä, ellei asianomistaja anna suostumusta siihen.

Kun puheenjohtaja päättää ottaa kantelun käsittelyyn, valmistelija alkaa kerätä siihen lisätietoja. Taustatietoja ja perusteluja kysytään jutun julkaisseen median päätoimittajalta, kantelijalta ja tarvittaessa myös eri asiantuntijoilta.

– Asioiden eteen tehdään etukäteen iso työ, ja niistä voidaan keskustella kokouksessa tunti. Työmäärä per juttu oli minulle suurin yllätys JSN:n jäsenenä, Mäntyneva kertoo.

– Asiat ovat välillä aika vaikeita ja kimurantteja. Ei ole helppo joka kerta sanoa, onko tämä oikein vai väärin.

Yksityisyyden suoja puhuttaa

Millaisia asioita neuvosto sitten käsittelee?

Mäntynevan mukaan lukumääräisesti eniten liittyy virheen oikaisuun: joko siihen, että media ei ole pyynnöstä huolimatta oikaissut jutussaan olevaa olennaista asiavirhettä tai sitten kiistellään, onko jutussa ylipäätään sellaista.

 


”Kun verkkouutisia tehdään nopeammalla syklillä, niihin saattaa kiireen vuoksi lipsahdella virheitä.”


 

Neuvosto saa pöydälleen myös paljon yksityisyyden suojaan liittyviä tapauksia. Esimerkiksi korona-aikana käydään rajanvetoa siitä, onko koronatartunta sellainen terveystieto, jota ei voi kertoa ilman asianomaisen lupaa.

Leijonanosa uutisista ilmestyy nykyään ensimmäisenä verkossa. Tämä näkyy JSN:lle siinä, että kun verkkouutisia tehdään nopeammalla syklillä, niihin saattaa kiireen vuoksi lipsahdella virheitä.

Ylipäätään kiire on usein syy virheiden takana, vaikka sen taakse ei voikaan mennä.

JSN ei ole tuomioistuin

Julkisen sanan neuvosto antaa joko vapauttavia tai langettavia päätöksiä. Ne on koottu JSN:n sivuille.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetun rikosepäilystä kertovasta Hämeen Sanomien uutisesta tuli hiljattain vapauttava päätös.

Jos media saa langettavan päätöksen, sen on julkaistava se.

Langettava päätös on aina tietynlainen häpeäpilkku. Siksi tiedotusvälineet seuraavat JSN:n päätöksiä ja miettivät sekä tarvittaessa muuttavat omaa toimintaansa vaaliakseen hyvää journalistista tapaa.

– On hienoa, että suomalainen lehdistö ja media on rakentanut tällaisen järjestelmän, Mäntyneva arvioi.

Hän kuitenkin korostaa, että JSN ei ole mikään tuomioistuin. Neuvosto ei ota käsiteltäväkseen kantelua, jos kantelija on tehnyt tai aikoo tehdä asiasta myös rikosilmoituksen poliisille.

Joskus näkemyseroja

Mäntynevan mukaan keskustelu kokouksissa on tärkeää, koska neuvoston sisällä on joskus näkemyseroja.

Hän on huomannut, että yleisön edustajat katsovat asioita joskus eri näkövinkkelistä kuin mediassa ammatikseen työskentelevät.

– Se on ihan terveellistä. Me toimittajat välillä ehkä liikaakin ymmärrämme toisia toimittajia, Mäntyneva sanoo.

– Kun on itse tehnyt pitkään juttuja, joskus ymmärtää hirveän hyvin, miten virhe on tapahtunut ja miten pienellä se olisi ollut korjattavissa. Siinä voi asettua tekijän saappaisiin. HÄSA

Journalistin ohjeet

Julkisen sanan neuvoston toiminta perustuu Journalistin ohjeisiin. Ne ovat tärkein suomalaisten toimittajien ja median toimintaa ohjaava työkalu.

Journalistin ohjeita on kaikkiaan 35.

Niissä käsitellään toimittajan ammatillista asemaa, tietojen hankkimista ja julkaisemista, haastateltavan ja haastattelijan oikeuksia, virheen korjaamista sekä yksityisyyttä ja julkisuutta.

Tässä poimintana osa ohjeista:

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.

Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.

Lisää tietoa aiheesta verkkosivuilla vastuullistajournalismia.fi.

Juttua päivitetty 3.2.2021 klo 11.58: Lisätty linkki Hämeen Sanomia koskevaan JNS:n vapauttavasta päätöksestä kertovaan uutiseen sekä JSN:n sivustolle.