Kanta-Häme

Junnuvalmentajan tärkein tehtävä on innostaa

Hämeenlinnan jalkapalloseuran (HJS) 8–9-vuotiaiden poikien joukkuetta valmentava Mape Paappanen valittiin seuran vuoden valmentajaksi.

Paappanen sanoo, ettei osaa edes arvata miksi hänet nostettiin esiin laajasta juniorityöstään tunnetun seuran kaikista työmyyristä.

– Sen kun tietäisi! Ehkä syynä on kehittämisen tahto, yritän kovasti saada joukkueeseen lastennäköistä toimintaa. Aikuisten valmennus on erikseen, mutta tämän ikäisillä harjoittelu on vielä leikin, hauskanpidon ja tavoitteellisen treenaamisen yhdistelmä.

Vajaan kymmenen vuoden ikäisten joukkueessa poikia on mukana hyvin erilaisista syistä: joillakin on kovat tavoitteet, toinen tulee kaverin perässä tai koska isompi sisarus pelaa futista ja jotkut pelaavat, koska vanhemmat haluavat lapselleen harrastuksen. 

– Valmentaja ei voi vaikuttaa siihen motiiviin, mutta tehtäväni on tehdä toiminnasta sellaista, että jokainen osallistuu treeneihin ja lähtee sieltä iloisella mielellä.

Paappanen sanoo, että hänen tärkein tehtävänsä on innostaa.

– Jotkut valmentajat luulevat tekevänsä kovia pelaajia. Meidän pitää antaa mahdollisuus, ja pojat itse tekevät työn.

Paappasen oma poika pelaa hänen valmentamassaan joukkueessa. 

Ennen nykyisen junnuporukan valmentamista Paappanen valmensi vanhempia ikäluokkia, mutta piti vuoden tauon lastensa ollessa pieniä. 

Uuden valmennuspestin myötä hän vaihtoi ilta- ja viikonloppupainotteiset keittiömestarin työt pestiin lounasravintolassa. Paappanen sanoo suhtautuvansa futikseen melko intohimoisesti.

– Ei ole päivää, etten miettisi joukkuetta tai opiskelisi jalkapalloa. Itselleni lajissa tärkeintä on siitä saamani fiilis. On valmentajia jotka ovat niin analyyttisia, etteivät pysty enää osoittamaan tunteita. Itse kyllä lopetan, jos tunne ei enää jossain vaiheessa ole mukana. 

– Olen silti sitä mieltä, että mitä enemmän valmentaja huutaa, sitä huonommin on harjoiteltu.

Paappasen valmentama joukkue menestyi viime kaudella ikäluokassaan varsin hyvin. 

Joukkue voitti kaikki piirisarjaottelut yhtä tasapeliä lukuun ottamatta ja Helsinki Cupissa se voitti neljä kuudesta ottelusta.

– Pojat ilmoittivatkin cupin jälkeen olevansa Suomen paras joukkue, Paappanen naurahtaa.

Paappanen uskoo, että HJS:n luoma pelaajapolku tulee tuottamaan vuosien myötä laadukkaita pelaajia vanhempiin ikäluokkiin ja myös seuran edustusjoukkueeseen.

– Pitkään on puhuttu ja ajateltu kauniisti, nyt alkaa olla tekojen puolesta myös mahdollisuus menestyä. Seuralla on ammattivalmentajia ja toiminta on laadukasta.

Paappanen veikkaa myös kansainvälisellä tasolla parempaa menestystä, kun 2000-luvun lapset pääsevät maajoukkueeseen.