Kanta-Häme

Jurtti on taas valttia

Lasse Toivonen vaihtoi jurtin perunaan viitisen vuotta sitten. Nyt hauholaisviljelijä suunnittelee ottavansa sokerijuurikkaan uudelleen perunan rinnalle.

– Silloin tilanne oli semmoinen, että sokerijuurikkaan viljely ei kannattanut. Nyt näyttää taas vahvasti siltä, että juurikas on kovassa nosteessa, Toivonen perustelee.

Toivosen mukaan peruna ja sokerijuurikas sopivat hyvin yhteen, sillä molempia voi viljellä samassa maassa aina kaksi vuotta kerrallaan. Joitakin investointejakin täytyy silti tehdä.

– Ainakin tiukkapiikkistä äestä tarvitaan.

Juurikas viihtyy hiekassa

Vuonna 2008 juurikkaan markkinahinta sukelsi matalammalle kuin koskaan ennen niin kutsutun EU:n sokerireformin ansiosta.

Sucroksen maatalousjohtaja Matti Kukkola kertoo, että nyt ennuste näyttää huomattavasti paremmalta. Uusia viljelijöitä tarvittaisiin turvaamaan suomalainen sokerituotanto myös tulevaisuudessa.

Sokerijuurikas viihtyy hyvin hämäläisessä ja hiekkaisessa maassa. Suomen ainoa sokeritehdas sijaitsee kuitenkin 150 kilometrin matkan päässä Säkylässä, kun Salon tehdas suljettiin vuonna 2008.

Eniten täkäläisiä viljelijöitä pohdituttavat nimenomaan välimatkoista koituvat kustannukset.

– Viitisen vuotta sitten teollisuuden maksukyky oli huono, eikä kukaan voi varmuudella taata hyviä markkinoita jatkossakaan. Sucroksen kannalta ei ole merkitystä, tuleeko juurikas Köyliöstä vai Janakkalasta, kunhan se tehtaan portilla on järkevissä hinnoissa, Kukkola muotoilee.

Tuki riippuu unionista

Suomessa juurikkaillekin myönnettäviä tukia säätelee Euroopan unionin maatalouspolitiikka, jota parhaillaan muokataan.

Ensi vuoden alusta juurikkaan rahtaamiseen annettava tuki on kuitenkin lähes kaksinkertaistettu. Viljelypäällikkö Tero Tannerin mukaan jurtin viljely on taloudellisesti jopa kolminkertaisesti kannattavampaa kuin vilja.

– Neuvottelut ovat edelleen kesken, mutta jos muutoksia tulee, ne ovat viljelijän kannalta ainoastaan parempaan suuntaan, vakuuttaa viljelijän markkinaedusta huolehtiva Antti Lavonen MTK-Hämeestä.

Suomen sokerikiintiö on noin 90000 tonnia vuodessa. Juurikkaissa tämä tarkoittaa jopa 550000 tonnia.

Sateinen kesä verotti myös juurikassatoa, eikä syyskuussa asetettuun 38 tonnin hehtaaritavoitteeseen ylletty. Kesä oli Kukkolan mukaan poikkeuksellinen, eikä ylituotannostakaan tarvitse huolestua.

Toimialaehtosopimus edellyttää, että Sucros ostaa viljelijältä joka ikisen juurikkaan. Mikäli tuotanto ylittää sovitun rajan, ylimenevä sato siirretään seuraavan vuoden lukuihin.

Nykyinen viljelysopimus on ollut voimassa vuodesta 2008 lähtien. Jos viljelijä tekee sopimuksen tammikuun loppuun mennessä, se on voimassa ensi vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen tehdään uusi vuoden määräaikainen sopimus.

– Uskomme kyllä vakaasti, että sokerijuurikkaan viljely jatkuu vielä vuodelle 2015 ja siitä pitkälle eteenpäin, Kukkola korostaa. (HäSa)